Kommunikointi ja sitä tukevat menetelmät terveydenhuollossa

Kommunikointi toisten ihmisten kanssa on olemisemme kulmakiviä.

Jos ihmisellä on puheen ja kommunikoinnin ongelmia, heidän on usein vaikea tulla kuulluksi aidosti.

Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, joiden on vaikea tuottaa tai ymmärtää puhetta, ja jotka kommunikoivat puhetta tukevilla ja korvaavilla keinoilla.

Puhe- ja kommunikaatiovaikeudet voivat liittyä puheen tuottamiseen, puheen ymmärtämiseen tai vaikeuteen lukea ja kirjoittaa.

Puhevammaisuus määritellään kirjoksi eriasteisia puhe- ja kommunikaatiovaikeuksia, jotka esiintyvät kuulevilla ihmisillä.

Ilman ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemista ihmisestä tulee helposti toimenpiteiden kohde, joilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja päätöksentekoon eikä siten ottaa omalta osaltaan vastuuta hoidostaan ja autetuksi tulemisestaan.

Kommunikointiin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi

• Aivoverenkiertohäiriöt (avh) voivat aiheuttaa afasiaa (puheen tuottamisen ja/tai puheen ymmärtämisen vaikeutta) ja dysatriaa (puheen motoriikan vaikeutta)
• Keskushermoston sairaudet, kuten ALS, MS ja Parkinsonin tauti vaikuttavat puheen motoriikkaan ja ääneentuottoon.
• Autismin kirjo voi vaikuttaa kommunikaatioon ja puheen kehitykseen. (Linkki: Puhetta tukevat ja korvaava kommunikaatiokeinot AAC autisminkirjon henkilöillä)
• CP-vamma voi vaikeuttaa puhemotoriikkaa ja siihen voi liittyä myös kielellistä erityisvaikeutta.
• Muistisairaudet heikentävät kielellisiä taitoja edetessään.
• Kehityksellinen kielihäiriö tarkoittaa puheen ja kielenkehityksen viivästymistä lapsilla ja nuorilla.
• Kehitysvammaisuus voi vaikuttaa kommunikointitaitoihin. (Linkki kehitysvammaisen ihmisen kohtaaminen hoitotyössä)
• Yhteisen kielen puute muissa tapauksissa, kuten maahanmuuttajat tai muut ulkomaalaistaustaiset asiakkaat

AAC-menetelmät

Puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikointimenetelmiin viitataan usein lyhenteellä AAC-menetelmät (Augmentative and Alternative Communication)

Puhetta korvaavaa kommunikointia (alternative communication) käytetään silloin, kun ihminen kommunikoi suorassa vuorovaikutustilanteessa muilla keinoilla kuin puheella. Puhetta korvaavia kommunikaatiokeinoja on viittomat, kirjoitus tai kuvakommunikaatio.

Puhetta tukeva kommunikointi (augmentative communication) tarkoittaa puhetta täydentävää tai tukevaa kommunikointia. Tarkoituksena on edistää ja täydentää puheilmaisua. Täydentäviä kommunikaatiokeinoja ovat tukiviittomat, kuvakommunikaatio tai selkokieli/selkopuhe.

Selkokielellä tarkoitetaan, että puhuttua tai kirjoitettua kieltä yksinkertaistetaan, jotta se olisi ymmärrettävämpää ja luettavampaa. Yksinkertaistaminen koskee kielen rakennetta, sisältöä, sanastoa ja kirjoitetun tekstin ulkoasua.

Selkokuvia voidaan käyttää yksitellen ja osana kommunikaation apuvälineitä. Apuvälineitä voivat olla kommunikointitaulu, kommunikointikansio, puhelaite tai kommunikointiohjelma. Nykyteknologia on mahdollistanut tablettien ja puhelimien käytön myös kuvakommunikaatiossa.

Kommunikointi ja sen tukeminen terveydenhuollossa

• Ota selvää asiakkaan kommunikointitavasta.
• Selvitä, onko hänellä käytettävissä oman kielensä tulkki, puhevammaisten tulkki tai muita kommunikaation tukivälineitä.
• Muista, että asiakkalla on aina lain myöntämä oikeus oman kielen tai puhevammaisen tulkkiin.
• Varaa vastaanotolle puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja kuten selkokuvia tai kommunikaatiotauluja. Tutustu niiden käyttöön etukäteen ja rakenna mahdollisesti tiettyihin aihealueisiin sopivia kokonaisuuksia. Mitä kuvia esimerkiksi on hyvä varata pesutilanteeseen tai mammografiatutkimukseen?
• Ole kriittinen vuorovaikutustilanteiden sujumiseen. Mikäli sinulla on pieninkin tunne siitä, että ymmärrys jää puutteelliseksi, hae tilanteeseen apua.
• Vaikka ihminen kommunikoisi myös puheella, älä aliarvioi kuvien ja selkokielen merkitystä ihmiselle. Vaikka puhe olisi mukana vuorovaikutuksessa, erilaiset tukevat kommunikaatiokeinot usein hidastavat ja yksinkertaistavat puhetta, mikä helpottaa ihmistä ymmärtämään paremmin.
• Tunnista, että kuvakommunikaation käyttäminen aikuisten parissa on edelleen puutteellista. Esimerkiksi muistisairauden yhteydessä kommunikoinnin tukemiseen tulee kiinnittää huomiota ja etsiä mahdollisia vaihtoehtoisia kommunikointitapoja muistisairauden edetessä. Myös saattohoidossa kuvakommunikaation käyttäminen on hyödyllistä.
• Selvitä omassa yksikössäsi, mistä saat apua kommunikoinnin tukemiseen. Apuna voi olla yksikön toimintaterapeutti, puheterapeutti, kommunikaatio-ohjaaja tai puhevammaisten tulkki.
• Varaa kohtaamiselle aikaa. Kommunikoinnin apuvälineitä käytettäessä vuorovaikutus vaatii enemmän aikaa. Älä kiirehdi.
• Kunnioita erilaisia kommunikaatiokeinoja. Kuvakommunikaation käyttäminen ei ole vain ”satunnaista kuvien osoittelua”, vaan se on ihmisen kommunikointikeino. Älä vähättele kuvien merkitystä ihmiselle.
• Neuvottomuus ja hämmentyneisyys ovat ymmärrettäviä tunteita, jos ihmisen kommunikointitapa poikkeaa omasta. Ole lempeä itsellesi ja hakeudu lisätiedon äärelle.