Puhevammaisten tulkkaus – mitä se on?

Puhevammaisten tulkkauspalvelu on palvelu ihmisille, joilla on vaikeuksia puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä. Puhevammaisten tulkkaus mahdollistaa sujuvan kommunikoinnin arjen tilanteissa, kuten terveydenhuollossa, työelämässä, vapaa-ajalla ja opiskelussa. Palvelu auttaa varmistamaan, että puhevammaiset henkilöt voivat osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan, ilmaista ajatuksiaan ja tarpeitaan sekä tulla ymmärretyksi omalla tavallaan. Lisäksi tulkkauspalvelu tukee itsenäisyyttä ja osallisuutta, jolloin jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet vaikuttaa elämäänsä ja ympäröivään yhteisöönsä.

Suomessa on useita lakeja, jotka velvoittavat viranomaisia ja palveluntarjoajia järjestämään tulkkauspalveluita. Näiden lakien tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella on oikeus tulla ymmärretyksi.

1. Terveydenhuoltolaki (1326/2010): Terveydenhuoltolain mukaan potilaalla on oikeus saada ymmärrettävää tietoa terveydentilastaan ja hoidostaan. Jos potilas ei osaa suomea tai ruotsia tai hänellä on esimerkiksi puhevamma, terveydenhuollon yksikön on huolehdittava siitä, että potilas saa tarvitsemansa tulkkauspalvelut. Tämä velvollisuus koskee kaikkia terveydenhuollon palveluntarjoajia.
2. Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta (133/2010): Tämä laki säätelee Kelan järjestämää tulkkauspalvelua vammaisille henkilöille. Vaikka laki koskee pääasiassa Kelan palveluita, se korostaa vammaisten henkilöiden oikeutta saada tulkkauspalveluita erilaisissa tilanteissa, kuten työssä, opiskelussa ja asioinnissa. Jos henkilö ei ole oikeutettu Kelan tulkkauspalveluun, vastuu palvelun järjestämisestä voi siirtyä muille tahoille, kuten kunnille tai terveydenhuollon yksiköille.
3. Hallintolaki (434/2003): Hallintolain mukaan viranomaisen on huolehdittava siitä, että asianosainen saa asianmukaisesti tietoa käsiteltävästä asiasta. Jos asianosainen ei ymmärrä suomea tai ruotsia tai hänellä on esimerkiksi puhevamma, viranomaisen on järjestettävä tulkkaus- tai käännösapua. Tämä velvollisuus koskee kaikkia viranomaisia ja julkisia palveluntarjoajia.
4. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014): Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Lain mukaan viranomaisten ja palveluntarjoajien on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia, jotta vammaiset henkilöt voivat asioida yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tällaisia mukautuksia voivat olla esimerkiksi tulkkauspalveluiden järjestäminen.

Kelan järjestämä tulkkauspalvelu

Puhevammaisten tulkkauspalvelu on hyvin yleisesti Kelan järjestämä palvelu.

Tulkkauspalvelua on kahdenlaista:

1. Perustulkkaus: Käytetään arjen tilanteissa, kuten lääkärikäynneillä, työssä, harrastuksissa tai viranomaisten kanssa asioidessa.
2. Opiskelutulkkaus: Tarkoitettu nimenomaan opintoihin liittyviin tilanteisiin. Opiskelutulkki auttaa esimerkiksi oppitunneilla, luennoilla ja ryhmätöissä. Hän voi myös tukea opiskelumateriaalin ymmärtämisessä. Opiskelutulkkaus on oma palvelunsa, ja se haetaan omalla opiskelutulkkauksen hakemuksella.

Kuka voi hakea tulkkauspalvelua?

Tulkkauspalvelu on tarkoitettu henkilöille, joilla on:

• Puhevamma, joka haittaa arjen kommunikointia merkittävästi. Puhevamma voi johtua esimerkiksi aivovammasta, neurologisesta sairaudesta, kehitysvammasta tai autisminkirjosta.
• Riittävä kyky käyttää kommunikaatiomenetelmiä tulkin avulla. Ihmisellä tulee olla toimiva kommunikaatiomenetelmä tulkkauspalvelua haettaessa. Jos sitä ei ole, avuksi voi olla kommunikaatio-ohjaus ja -opetus, joiden avulla kommunikaatiokeinoa voidaan etsiä ja harjoitella käyttämään.

Tulkkauspalvelun myöntäminen ei riipu vammasta tai diagnoosista, vaan siitä, kuinka puhevamma vaikuttaa hakijan elämään.

Miten tulkkauspalvelua haetaan?

Tulkkauspalvelun hakeminen tapahtuu Kelan kautta. Prosessi etenee seuraavasti:

1. Asiantuntijalausunto: Hakijan tulee hankkia esimerkiksi lääkäriltä tai puheterapeutilta lausunto, jossa kuvataan puhevamma, sen vaikutukset ja käytössä olevat kommunikaatiomenetelmät.
2. Hakemus: Kelaan täytetään tulkkauspalvelun hakemus.
3. Profiililomake: Jos palvelu myönnetään, hakija täyttää profiililomakkeen. Lomakkeessa kuvataan tarkemmin hakijan tulkkaustarpeita ja toiveita, kuten:
   • Millaisissa tilanteissa tulkkausta tarvitaan (esim. työ, opiskelu, vapaa-aika).
   • Mitä kommunikaatiomenetelmiä hakija käyttää (esim. viittomakieli, puhelaitteet, kuvat).
   • Mahdolliset erityistoiveet, kuten tietty tulkki tai tulkkaustyyli.

Profiililomake auttaa Kelaa ja palveluntuottajia valitsemaan sopivat tulkit, jotka vastaavat käyttäjän tarpeita. Profiililomakkeen kautta tulkki voi myös tutustua asiakkaaseen etukäteen ja valmistautua esimerkiksi asiakkaan käyttämään kommunikaatiomenetelmään.

1. Tulkkilista: Hakijalle laaditaan henkilökohtainen tulkkilista, joka sisältää ne tulkit, jotka ovat soveltuvia työskentelemään hänen kanssaan. Käyttäjä voi itse ehdottaa listalle tiettyjä tulkkeja, esimerkiksi aiempien hyvien kokemusten perusteella. Tulkkilistaa voi muokata tarvittaessa, jos tarpeet muuttuvat.
2. Palvelun käyttö: Käyttäjä voi tehdä tulkkaustilauksia Kelan sähköisen järjestelmän kautta.

Miten tulkkauspalvelu toimii käytännössä?

Kun palvelu on myönnetty, käyttäjä voi tilata tulkin tilanteisiin, joissa hän tarvitsee apua kommunikointiin. Tilanteita voivat olla esimerkiksi:

• Lääkärikäynnit, terapiat ja muut terveydenhuollon palvelut.
• Vapaa-ajan harrastukset, kuten kurssit tai tapahtumat.
• Arjen toiminnot ja vuorovaikutustilanteet toisten ihmisten kanssa.

Tulkki toimii tilanteessa viestinnän välittäjänä, jonka tehtävänä on varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät toistensa viestit oikein. Esimerkiksi, jos käyttäjä kommunikoi viittomakielellä tai tukiviittomilla, tulkki tulkkaa nämä viestit puhuttuun kieleen ja päinvastoin. Lisäksi tulkki voi käyttää kuvia, symboleja tai teknisiä apuvälineitä, kuten puhelaitteita tai tabletin kommunikaatio-ohjelmia.

Tärkeä osa tulkin työtä on pysyä neutraalina ja luottamuksellisena. Tulkki ei osallistu keskustelun sisältöön eikä ilmaise omia mielipiteitään. Tulkin työ mukautuu myös käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin ja kommunikaatiotapoihin. Joillakin käyttäjillä on vahva viittomakielen taito, kun taas toiset voivat käyttää kuvia tai yksinkertaistettua puhetta. Hyvä tulkki osaa käyttää näitä menetelmiä sujuvasti ja mukauttaa työnsä niin, että vuorovaikutus toimii mahdollisimman hyvin kaikissa tilanteissa.

Terveydenhuollon tulkkausjärjestämisvelvollisuus

Vaikka Kela yleensä järjestää puhevammaisten tulkkauspalvelut, on hyvä tietää, että terveydenhuollolla on oma velvollisuutensa järjestää tulkkaus silloin, kun kyseessä on potilaan hoitoon liittyvä tilanne. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi lääkärin vastaanotolla tai sairaalahoidossa terveydenhuollon toimipiste vastaa tulkin hankkimisesta, mikäli kutsu toimenpiteeseen tai hoitoon on tullut terveydenhuollolta. Tämä ei kuitenkaan poista mahdollisuutta käyttää Kelan tulkkia, jos näin on sovittu etukäteen.

Terveydenhuollon järjestämisvelvollisuus perustuu lakiin, ja sen tarkoituksena on varmistaa potilaan oikeus tulla ymmärretyksi ja osallistua omaan hoitoonsa. Jos terveydenhuolto ei järjestä tulkkia, voit vedota tähän oikeuteen ja pyytää apua esimerkiksi potilasasiamieheltä.

Miksi tulkkauspalvelu on tärkeä?

Tulkkauspalvelu mahdollistaa, että puhevammaiset henkilöt voivat elää itsenäistä ja aktiivista elämää. Se tukee arjen sujuvuutta, tasa-arvoa ja itsemääräämisoikeutta. Profiililomake ja tulkkilista varmistavat, että palvelu vastaa käyttäjän yksilöllisiä tarpeita. Jos sinä tai läheisesi tarvitsette tulkkauspalvelua, kannattaa kysyä lisätietoa rohkeasti. On tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, omilla ehdoillaan.