Selkokuvan tehtävä on tukea ja helpottaa kommunikointia, kun puheen tai sanojen tuotossa ja/tai ymmärtämisessä on haasteita. Puhetta tukevia, täydentäviä ja korvaavia kommunikointikeinoja kutsutaan AAC -menetelmiksi. Niitä ovat esimerkiksi viittomat, kuvat tai bliss-kieli. Joillekin viittomat voivat kuitenkin olla liian vaikeita, jolloin kuvat ovat selkein ja helpoin tukikeino kommunikaatioon. 

Selkokuva on nimensä mukaisesti kuva, joka kuvaa esitettyä asiaa mahdollisimman selkeästi ja konkreettisesti. Selkokuvia löytyy eri tyyleillä ja tärkeintä olisikin löytää juuri oikeanlainen tyyli kullekin ihmisille. Kuitenkin pääsääntönä voidaan sanoa, että yleisesti paras selkokuva on selkeästi asian esittävä kuva. 

Selkokuvia on tutkittu vain vähän ja selkokuvien ohjeistuksissa on usein pohdittu, onko ihmisen helpompi hahmottaa piirros- vai valokuvia. Piirretty kuva
on usein pelkistetympi ja helpompi hahmottaa kuin valokuva, jossa esimerkiksi valot ja varjot voivat häiritä tulkintaa. Todellisuutta mukailevan selkokuvan
ei pidä kuitenkaan aina olla mahdollisimman  yksinkertaistettu ja tylsä. Selkokuvan tekijän tuleekin tutkia eri mahdollisuuksia totuudenmukaisen ja
abstraktin kuvan välillä. 

Seksuaalisuus on aiheena abstrakti ja sen käsitteet voivat olla pelkän puheen avulla vaikeita käsittää kaikille meille. Kuvat tukevat oppimista ja ymmärtämistä. Seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvät aidot valokuvat voivat kuitenkin olla liian hankalia myös aiheen herkkyyden kannalta, joten piirretyt kuvat helpottavat asiaa. Kuitenkin edelleen on tärkeää, että asiat esitetään totuuden mukaisesti ja rehellisesti.

KETKÄ KÄYTTÄVÄT SELKOKUVIA? 

Suomessa on noin 60 000 ihmistä, joilla on eri asteisia puhe- ja kommunikaatiovaikeuksia. Heistä noin 30 000 tarvitsee puhetta korvaavia apuvälineitä, kuten selkokuvia. (lähde: Kehitysvammaliitto). Puhevammainen henkilö kuulee kyllä, mutta ei itse tule ymmärretyksi vuorovaikutustilanteissa puheen avulla ja hänellä voi olla vaikeuksia myös ymmärtää muiden puhetta. Kommunikointivaikeuksia on monentasoisia ja syyt niihin monenlaisia. Puheentuoton ja ymmärtämisen vaikeuksia voi aiheuttaa esimerkiksi: 

• Aivovammat 
• Aivoverenkierron häiriöt
• ALS 
• Autismin kirjo 
• CP -oireyhtymä 
• Kehitysvammaisuus 
• MS -tauti 
• Muistisairaudet 
• Synnynnäinen vaikeus 

Selkokuvia käyttävät myös puhevammaisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa toimivat ihmiset. Läheiset ihmiset, hoitajat, terveysalan ammattilaiset, kuntoutuksen henkilökunta (puheterapeutit, toimintaterapeutit, fysioterapeutit). Usein kuvien käyttöön ja valintaan tarvitaan ammattilaisen tai läheisen apua ja tukea, jotta ihminen osaa itse niitä hyödyntää. 

Jos tarvitset selkokuvia käyttöösi, voit kysyä apua kotipaikkakuntasi puheterapeutilta tai kommunikaatiokeskuksesta (Tikoteekki). Myös meiltä voit kysyä neuvoa ja apua selkokuvien käytöstä.