Selkäydinvamma ja seksuaalisuus

Ilokseni saan toteuttaa vuonna 2024 uuden oppaan selkäydinvamma ja seksuaalisuus yhteistössä Selkäydinvammaiset Akson ry:n kanssa. Tätä opasta varten ja sen sisältöä rikastuttamaan toteutimme kyselyn kaikille, joilla on selkäydinvamma.  

Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa selkäydinvammaisilta itseltään. Miten he olivat kokeneet vamman vaikuttaneen seksuaalisuuteen ja miten he ovat saaneet tukea seksuaalisuuteen liittyviin asioihin terveydenhuollossa tai kuntoutuksessa. Toiveenamme oli saada omin sanoin kerrottuja kokemuksia. Kyselyyn vastaaminen oli nimetöntä, eikä vastaajia kyetä tunnistamaan. Vastaajista ei eroteltu, onko selkäydinvamma ollut synnynnäinen vai tapaturmainen.

Kyselyyn kerättiin vastauksia sähköisellä kyselylomakkeella ja saimme vastauksia yhteensä 62 kappaletta. Vastaajista 30 oli miehiä, 31 naisia ja 1 tunnistamaton (ei halua sanoa).

Kokonaiskuva kyselyn vastauksista on hieman surullinen. Aivan liian moni kyselyyn vastanneista koki jääneensä seksuaalisuuteen liittyvien asioiden kanssa ilman tukea ja tietoa kaivataan lisää. Olemme siis tärkeän aiheen äärellä.

Mitä kyselyssä siis kysyttiin ja mitä vastattiin?

Kysymys 1: Mitä mieltä olet ollut saamastasi tiedosta ja tuesta seksuaalisuuteen liittyvistä asioista?

Vastaajista vain 2 eli 3 % koki, että tieto ja tuki on ollut erittäin hyvää. Hyväksi tuen ja tiedon koki 11 % (7 vastaajaa). Kohtalainen 44 % (27 vastaajaa), huono 27 % (17 vastaajaa) ja 9 vastaajista ei ollut saanut mitään tietoa tai tukea seksuaalisuuteen liittyen.

Kysymys 2: Keneltä olet mahdollisesti saanut seksuaalisuuteen liittyvää tietoa? (Vastaaja pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon)

Hakenut itse tietoa esimerkiksi internetistä 34

Seksuaalineuvoja tai -terapeutti 26

Lääkäri 25

Uroterapeutti 13

Ystävät, tuttavat 13

Vertaistukihenkilö / vertaisryhmä 10

Fysioterapeutti 8

Selkäydinvammaiset Akson ry 7

Muu 5 (Lantionpohja ft, podcastit, osaston hoitaja, yksityinen gynekologi)

Toimintaterapeutti 0

En ole saanut seksuaalisuuteen liittyvää tietoa 13

Hienoa, että seksuaalineuvojan tai -terapeutin vastaanotolle on jotenkin päästy, mutta vastauksista näkyy, että ihmiset itse hakevat eniten tietoa seksuaalisuudesta ja näin sen ei todellakaan kuulu olla.  

Kysymys 3: Keneltä haluaisit saada lisää tietoa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista? (Vastaaja pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon)

Seksuaalineuvoja tai -terapeutti 45

Lääkäri 31

Akson ry 28

Uroterapeutti 21

Vertaistukihenkilö / vertaisryhmä 17

Fysioterapeutti 16

Toimintaterapeutti 12

Ystävät, tuttavat 7

Hakemalla itse 7

En tarvitse tietoa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista 8

Vastaajat toivoivat tietoa nimenomaan seksuaalineuvojalta tai -terapeutilta. Myös lääkäriltä tietoa toivottiin sekä Selkäydinvammaiset Akson ryltä.

Kysymys 4: Miten mielestäsi seksuaalisuuteen liittyvät asiat tulisi ottaa puheeksi ja missä tilanteessa? Kysymys oli avoin, ja tässä on esitelty muutamia vastauksia.

Useampia vastaaja kertoi, että toivoi asiaa otettavan esille lääkärin vastaanotolla ja kuntoutuksessa. Moni koki, että suoraan puhuminen mahdollisimman usein aiheesta olisi tärkeää. Useampi myös toivoi tietoa mahdollisimman nopeasti, mutta myös säännöllisesti, koska alkuvaiheen shokissa ei kaikkea pysty ajattelemaan ja moni olisi halunnut palata aiheeseen myöhemmin.

Vastauksissa kaiken kaikkiaan näkyi hurja määrä toivetta tiedosta ammattilaisilta lähtöisin. Kysymyksestä 5 näkyy, että vamma vaikuttaa seksuaalisuuteen ihan mielettömän paljon ja hyvin moninaisesti ja siihen verrattuna seksuaalisuudesta keskustelu on ollut aivan liian vähäistä.

Yksi myös toistuva teema oli, että vastaajat toivoivat keskusteluun aikaa ja edelliseen kysymykseen verrattuna toive nimenomaan seksuaalineuvojan tai -terapeutin vastaanotosta on tärkeä tunnistaa.

Myös toive vertaistukijärjestölle tuli selkeästi esille tiedon antamisesta sekä useampi oli toivonut webinaareja seminaareja ja vertaistukitapaamisia myös seksuaalisuuden aiheen äärelle.

  • Kyllä niistä pitää puhua, ei se voi olla tabu, että vammanenkin harrastaa seksiä tai harrastaisi, jos vain saisi sitä. Vois ottaa puheeksi just webinaareissa, kuntoutuksessa, vertaistapaamisisissa.
  • Miehillä mahdollisimman nopeasti, kuntoutuksessa, jouduin itse pyytämään ja neuvot ei toiminut, ei mitään seurantaa
  • Mielestäni, jos henkilöllä on selkäydinvamma, seksuaalisuuteen liittyvät asiat tulisi ottaa puheeksi mm. terveydenhuollossa hoidon/seurannan yhteydessä vähintään niin, että ilmaistaan se, että henkilöllä on halutessaan mahdollisuus keskustella aiheesta ja tarjota aiheeseen liittyvää tietoa. Itse olen kokenut, että vaikka olen itse pyytänyt terveydenhuollossa keskustelua aiheesta omaa tilannettani varten, terveydenhuollon henkilökunnalla ei ole ollut valmiuksia tai osaamista aiheeseen liittyen ja on pikemminkin kohdeltu niin, ettei aiheesta keskustelu ole minun kohdallani tarpeellista juuri vammani takia, että aihe ei koske minua vammauduttuani.
  • Monivaiheisesti alkaen heti vammautumisesta jatkuen pitkälle kotiutumiseen. Olisi hyvä että olisi myös matalan kynnyksen taho mihin lähestyä tilanteen niin vaatiessa.
  • Itse sain vammautumisen jälkeen käydä näitä asioita läpi vertaisryhmässä kuntoutuksessa. Minulle oli sen lisäksi erittäin tärkeää, että kuntoutuksessa tarjottiin mahdollisuutta tavata seksuaaliterapeutin koulutuksen omaavaa sairaanhoitajaa. Hänen kanssaan sain keskustella luottamuksellisesti hyvin intiimeistä asioista, ja hänellä oli hyvää tietoa myös juuri selkäydinvammaisten naisten seksuaalisuudesta.
  • Kuntoutuksen alkuvaiheessa sain itse ajan seksuaaliterapeutille. Veikkaan, että monille se olisi liian aikaisin, niin ehkä minullekin oli. Olen vammautumisen alkuvaiheessa pitänyt päiväkirjaa, ja sinne kirjoittanut seksuaalisuuteen liittyen, että en edes jaksa ajatella tätäkin asiaa, kun on menettänyt niin paljon että seksuaalisuuden ”menettämistä” ei jaksa edes miettiä (oikeasti muuttumista, mutta se tuntui alkuun menettämiseltä…)
  • Seksuaalisuuteen liittyvät asiat on hyvä ottaa puheeksi vammautumisen akuuttivaiheessa mutta kaipaisin myös neuvontaa vammaisuuden myöhemmissä vaiheissa. Kehonmuutoksia esim. selkäydinvauriossa tapahtuu vielä vuosia vammautumisen jälkeen mitkä voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen.
  • Hyvin aikaisin vammautumisen jälkeen ja niistä kannattaisi rohkaista puhumaan avoimesti. Myös käynneillä poliklinikalla tai vastaavat pitäisi olla ”rennosti” esillä nämä asiat.
  • Synnynnäisesti vammaisen näkökulmasta jo hyvin nuorena, viimeistään teini-iässä, esimerkiksi automaattisesti käynnit lyhytpsykoterapiassa ja seksuaalineuvojalla
  • Tulisi ottaa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tilanteet voisivat olla esimerkiksi terapiassa, lääkärissä, tai vaikkapa sitten jos olisi netissä joku selkeä sivusto, tai jokin muu alusta missä voisi turvallisesti keskustella asioista.
  • Kuntoutuksen joka osa-alueella. On kokonaisuuden yksi tärkeä osa, joka vaikuttaa kaikkeen.
  • Vuosittaiset kontrollikäynnit olisivat hyviä tilaisuuksia ottaa seksuaalisuus puheeksi potilaan kanssa. Asioista yleensä ollaan itse huolissaan, mutta ei uskalleta äänen kysyä tai pyytää päästä jonkun juttusille. Olisi tärkeää että tietoa ja tukea saataisiin mahdollisimman aikaisin sen ollessa sopivaa, että pelot ja epävarmuudet eivät ehtisi kehittyä.
  • Keskustelua tarvitaan akuuttivaiheessa, kehon muutoksista, toimivuudesta, lääkityksistä. Myöhemmin toiminta tavoista ja parisuhteessa myös puolison terapiamahdollisuuksista. Seksuaalipalveluiden mahdollisuuksista ja tarjonnasta.
  • Asia on yhtä tärkeä, kuin päivittäisistä toiminnoista selviäminen. Asia on yksi iso kriisi kaikkien muiden asioiden yhteydessä ja yhtä tärkeää. Eihän ole tarkoitus, että vammautunut ja puoliso ovat loppuelämän selibaatissa molemmat. Asian tulisi olla luonnollinen osa ohjausta ja neuvontaa kaikilla moni ammatillisessa työryhmässä on suuri aukko, kun ei käytetä heti alussa seksuaaliterapeutin palveluja. Vaikutus lisäksi itsetuntemukseen, lantionalueen lihaksiston käyttöön virtsaaminen/ulostaminen mitkä suurimpia ongelmia monelle selkäydinvammaiselle. Lantionhallinan harjoittaminen vaikuttaa koko eri asentojen hallintaan ja toimintakykyyn kaiken kaikkiaan. Lisäksi voi olla parisuhteen tärkeä tukipilari. Yksi tärkeimmistä asioista; vammautuminen oman seksuaalisuuden hyväksyminen vammautumisen jälkeen, minäkuvan muuttuminen jne. Aliarvioitu tällä hetkellä Suomessa totaalisesti. Vaikutukset kuitenkin niin parisuhteeseen ja itsensä hyväksymiseen vamauduttua kuitenkin erittäin merkittävä. Alkuvaiheen ohjaus eikä sitten vuosien jälkeen,kun mikään ei onnistu ja tulee pettymyksiä esim.emätin kipujen vuoksi.
  • Lääkitystä mietittäessä. Lääkäri sivulauseessa lipsautti että Gabapentiinin käyttö vaikeuttaa orgasmin saamista. Tieto olisi ollut yarpeen ko 2v aiemmin
  • Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tuulisi ottaa puheeksi, mitä voi olla odotettavissa ja että aina on luvallista hakea apua. Samoin lääkityksen alkaessa olisi hyvä ottaa puheeksi sivuvaikutukset.

Kysymys 5: Onko selkäydinvamma aiheuttanut sinulle seuraavia seksuaalisuuteen liittyviä muutoksia? (Vastaaja pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon)

Tuntopuutoksia sukuelinten alueella 51

Tuntopuutoksia muualla kuin sukuelinten alueella 41

Huolta omien sukuelinten toiminnasta 40

Seksin toiminnallisen toteuttamisen vaikeuksia (esim. asennot) 38

Vaikeuksia itsetyydytyksessä 37

Itsetunnon muutoksia 33

Seksuaalista kanssakäymistä haittavia pelkoja (esim. pidätyskykyyn) 32

Vaikeuksia saavuttaa siemensyöksy 29

Erektiovaikeuksia 29

Spastisuutta 28

Seksuaalista haluttomuutta 27

Vaikeuksia parisuhteessa 22

Seksuaali-identiteetin muutoksia 21

Seksuaalisuutta häiritseviä kipuja 13

Autonomista dysrefleksiaa 13

Yhdyntäkipuja 6

Ylituntoa 5

Ei mitään muutoksia 1

Muu 6 (vaikea sanoa, kun ei ole ketään, ei kovetu ei tunne ei reagoi, ylituntoa, arkuus ja häveliäisyys – ei uskaltautunut kertomaan kaikkea toiselle sukupuolelle)

Vastaajista kaikki olivat valinneet hyvin useita vaihtoehdoista, joka kertoo, että vamma vaikuttaa todella moniin eri osa-alueisiin, jotka myös näkyvät seksuaalisuudessa. Tuntopuutokset ja huoli omien sukuelinten toiminnasta nousi vastaajille suurimmiksi muutoksiksi, mutta vastausmäärät olivat kaikissa kohdissa suuret.

Muu kohdassa oli eräs vastaus, joka oli toiveikas. ”Parempi itsetuntemus, kun asioita on ollut pakko käydä läpi oman itsen ja kumppanin kanssa – tämän takia seksielämä on lopulta parempaa kuin ennen vammautumista”.

Kysymys 6: Mistä seksuaalisuuteen liittyvistä asioista kaipaisit lisää tietoa. (Vastaaja pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon)

Seksuaalitoimintojen ongelmat 55

Lääkkeet 30

Seksin välineet 26

Lapsettomuus / perhesuunnittelu 12

Muu 5 (henkinen puoli ja itsetunto, seksi ja toteutus, en tarvitse, tietoa orgasmista ja nautinnosta tuntopuutoksista huolimatta, pidätyskyvyn puuta)

Kysymys 7: Millaisia haasteita olet kokenut seksuaalisuuden suhteen? Kysymys oli avoin, ja tässä on esitelty muutamia vastauksia.

Useampia vastaaja kertoi, että asentojen kanssa oli vaikeuksia ja tunto puuttuu sekä sukuelinten alueelta että muualta kehosta. Erektiovaikeudet ja laukeamisen haasteet olivat yleisiä.

Myös itsetunnon kanssa kamppaili useampi vastaaja ja seksuaalisen toiminnan muutokset aiheuttivat häpeää sekä haluttomuutta. Pelko ulosteiden ja virtsan karkaamisesta oli yleistä ja niiden vuoksi seksin spontaaniuden häviäminen oli yleistä.

  • Aikanaan, kun seksiasiat olivat ajankohtaisia, niin sen sopivan kumppanin löytyminen oli vaikeaa ja sitten kun se kumppani oli siinä, niin tietty kehohapeä nosteli ”päätään”, kun nuori kroppa ei ollut ”täydellinen”
  • Kun ei ole ketään ja tuntuu ettei ketään kiinnosta sellainen, joka on pyörätuolissa, siis seksuaalisesti. Kyllä vammaisellakin on halut.
  • Minulla on siniset tabletit – eivät tee mitään. Pistokset kovettaa hetkeksi mutta sille sijoilleen eli ei mikään erektio. Välineinä voimakas vibra ja pumppu. Eivät tuo erektiota. Haluja on. Halvaantumisraja T4. Mikään ei vain toimi
  • Yksinkertaisesti olen joutunut kokemaan sen, ettei ympäristö pidä minua seksuaalisena olentona vammauduttuani, ja että aihe ei koske minua. Kumppania on erittäin vaikeaa ja näyttäisi minun kohdallani mahdottomalta, löytää. En ole saanut oikeastaan mistään neuvoja, miten helpottaa tiettyjä ongelmia seksuaalisuuden toteuttamisessa. Minun on ollut myös hankalaa hyväksyä ”epänormaalius” vamman takia, eli vamma on vaikuttanut itsetuntoon negatiivisesti, ja ajattelen tahtomattani, että vamma tekee minusta vähemmän kiinnostavan seksuaalisesti.
  • Nautin yhdynnästä mutta en saavuta laukeamista. Asennot on tosi haasteellisia. Aviopuoliso ei halua olla yhdynnässä tai missään tekemisissä kanssani.
  • Ei jaksa uusia, satunnaisia kumppaneita, koska ei jaksa kertoa tuntopuutoksista yms seksiin vaikuttavista asioista. Seksiä ei sinkkuna oikein ole. En koe olevani yhtä nainen kuin muut, tai mitä olin ennen, vamman takia. Pelkään torjuntaa vammaisuuden perusteella. Tuntopuutokset haittaavat ja toki monet asennot ovat mahdottomia tai vaikeita. Esimerkiksi reidet, joissa vähän lihasvoimaa, saattavat kipeytyä seksin jälkeen älyttömästi ja olla monta päivää kipeät.
  • Selkäydinvammaan liittyvien seksuaalisten haasteiden kertominen/avaaminen uudelle kumppanille.
  • Seksin spontaanius on hävinnyt koska tarvitsen pistoshoitoa erektion saamiseksi. Vaimon haluttomuus kehonmuutosteni, asentojen yksipuolisuuden ja spontaanisten seksitilanteiden puuttuessa. Tuntopuutokset sukuelimissä ja orgasmin puute on vienyt osittain kiinnostusta yhdyntään. Parisuhteen hiipuminen osittain seksuaalisten muutosten seurauksena.
  • Suolen toimintaan liittyvät tilanteet (pelot ja ahdistus jos käy vahinko), seksin variaatiot, kun toimintakyvyn vuoksi asennot ovat rajallisemmat, omien halujen vaihtelevuus eri aikoina.
  • Aviopuolison pelko lisää satuttamisestani suhteessa.
  • Kumppanin puute. Itsetyydytyslaitteista en ole saanut mitään informaatiota.
  • Seksin puute. Valitettavasti c6-tason kaveri ei ole jonossa ensimmäisenä, kun baarista valitaan mukaan kotiinlähtijät. Toki tietty käytännön ongelmat. Onhan se vähän tylsää, kun asentoja on tasan kaksi: nainen ratsastaa joko etu- tai takaperin.
  • Eniten on varsinkin nuorempana tehnyt haasteita oma arkuus ja uskaltaminen. Lääkkeiden kehittyessä (erektiolääkkeet ja virtsanpidätystä lisäävät lääkkeet) tilanne on myös helpottunut. Samaten tutustuminen apuvälineisiin on auttanut: erektiorenkaat tms. liukuvoiteet jne.
  • Tuntopuutokset on isoin ongelma ja kapea käsitys seksuaalisuudesta fyysisenä suoritteena, joka ei tällä keholla onnistu
  • En ole saanut selkeää tietoa asioihin. En ole myöskään saanut opastusta erilaisiin välineisiin liittyen, erektio-ongelmat ja pidätyskyvyn puute myös ongelma. Samoin lääkkeistä ei ole tietoa.
  • Itsetunto-ongelmia, kipuja, haluttomuutta kuivumista, tunnottomuutta
  • Vammautumisen jälkeen olen ollut epävarma omasta seksuaalisuudesta ja sen toteuttamisesta, parisuhteista ja vammani vaikutuksista niihin tai niistä puhuminen, perheen perustaminen, häpeää ja tunnetta että vammani takia seksuaalisuus tai seksi ei enää kuulu minulle.
  • Puolison haluttomuus, spontaanisuuden katoaminen, hermosärky, erektiovaikeudet, asennot, orgasmin saamisen puuttuminen.
  • Vaikka ja mitä. Viagra ei ole toiminut, hirveä spastisuus kesken seksin. Mutta melkein aina hauskaa ollut.
  • Kyvyttömyys, josta on seurannut haluttomuus. Toki koen vieläkin välillä olevani seksuaalinen ja seksikäs. Mutta en halua enää parisuhdetta em. seikoista johtuen.
  • En koe olevani seksuaalinen enää syv jälkeen
  • Yksinäisenä ihmisenä en voi etsiä seksikumppania ns. terveestä ihmisestä.
  • Orgasmin yhteydessä voimakas päänsärky/migreeni, erektio-ongelmaa

Kysymys 8: Millaisia onnistumisia olet kokenut seksuaalisuuden suhteen? Kysymys oli avoin, ja tässä on esitelty muutamia vastauksia.

Vastauksia tähän kohtaan tuli selkeästi vähemmän kuin haaste kohtaan. Useat kirjoittivat yksi selitteisesti ”ei mitään”. Tulleet vastaukset olivat kuitenkin toiveikkaita.

  • Kun oli päässyt siitä kehohäpeastä ja pystyi kumppanin kanssa juttelemaan kaikista seksiin liittyvistä asioista, niin silloin olen tuntenut onnistumista.
  • Pitkä erektio
  • Joskus sujuu ihan hyvin, joka kerta ei.
  • Onnistumisia en koe olleen juurikaan
  • Pitkäaikainen ystävä, jonka kanssa on hienoa harrastaa yhdyntää ja tuntea itseni naiseksi.
  • Muun kuin yhdyntäkeskeisen seksin onnistuminen ja riittäminen
  • Itsetuntemuksen paraneminen on parantanut seksielämää. Seksuaaliterapeutti kertoi mielikuvituksen voimasta myös seksuaalisuuden suhteen ja olen saanut sitä harjoittelemalla takaisin sen mitä tuntopuutoksien takia olen menettänyt.
  • Sukuelinten alueella olevista tuntopuutoksista huolimatta seksi on, silloin harvoin kun sitä on ollut, ollut hyvää. Ehkä jopa tuntopuutosten takia tunto on herkempää, kun siihen keskittyy eri tavalla. On löytynyt uusia tapoja nauttia ja on osannut kertoa kumppanille tarkemmin, mikä voisi mahdollisesti toimia itselle.
  • Olen kuitenkin jollain tasolla pystynyt kuitenkin sopeutumaan.
  • Oman kehon tuntemus. Mikä toimii ja mikä ei ja mitkä seksivälineet ovat avuksi. Uusi kumppani suhtautuu avoimesti ja arvostavasti.
  • Puolison tuki ja ymmärrys, asiasta puhuminen ja itsetuntemuksen kehittäminen, vakaa suhde ja yhteinen halu onnistua, hormonaalisesta ehkäisystä luopuminen ja paremman olon saavuttaminen.
  • Paljon mukavia ja nautinnollisia tilanteita, kun on itse uskaltautunut heittäytymään seksuaaliseen kanssakäymiseen rohkeasti ja toiseen luottaen:)
  • Voi tarjota nautintoa kumppanille
  • Pitkässä parisuhteessa elän ja saan olla juuri sellainen kuin olen.
  • Asentojen soveltaminen
  • Teknisesti onnistuneita suorituksia. Olen löytänyt itsestäni uusia erogeenisesti vaikuttavia alueita.
  • Kaksi mahtavaa lasta
  • Partnerin positiiviset sanoitukset seksin suhteen, vaikka liikkuukin pyörätuolilla.
  • Kumppanin ymmärtäväisyys mm. erektio-ongelmiin.
  • Onnistumista on kaikki mikä saa nauttimaan seksuaalisuudesta osana elämää.
  • Ei juuri mitään. En uskalla ejakuloida, koska siitä seuraa hirveä päänsärky.
  • Ymmärtävä vaimo, jonka kanssa on rauha toimia siten kuin on toimivuutta jäljellä ja uusia tapoja toteuttaen ja kokeillen

Kysymys 9: Muita mahdollisia kommentteja tai toiveita liittyen seksuaalisuusteemaan?

  • Miten voisi saada halut takaisin. Siemensyöksyn pidättäminen pidempään.
  • Tärkeä teema. Ei tämä ole tabu, että vammasetkin harrastavat tai harrastaisivat seksiä
  • Tästä pitäisi saada seurantaa ja vielä lisävaihtoehtoja.
  • Eri tavoin vammaisten seksuaalisuus on edelleen tabu, myös terveydenhuollon henkilökunnassa, heillä ei useinkaan ole valmiuksia keskustella aiheesta, eivätkä he osaa kysyttäessä ohjata eteenpäin, mistä tietoa voisi löytää. He eivät myöskään muun hoidon ohella ota asiaa koskaan oma-aloitteisesti puheeksi, vaan vammaisen henkilön on itse oltava hyvin avoin ja rohkea ja tehtävä avaus tässä asiassa. Minulla on se kokemus, että vammaisia, myös vammautuneita, pidetään jotenkin lapsekkaina, sukupuolettomina olentoina, joilla ei ole seksuaalisuutta, ja jotka eivät tarvitse mitään seksuaalista elämäänsä. Tähän, että aihe on tabu, pitäisi pystyä jotenkin järkevästi vaikuttamaan ja myös yleisesti asenteisiin
  • Kertoa rehellisesti ja avoimesti mitenkä keho muuttuu ja mitä voi tehdä ja saada apua keskustelussa kasvokkain.
  • Toivoisin, että vammaisille henkilöille olisi tarjolla seksuaaliterapia sellaisen terapeutin kanssa, joka tuntee tämän tyyppisen vamman. Sitä pitäisi tarjota niin vammautuneille kuin syntymävammaisillekin. Usein on vaikeaa itse ottaa yhteyttä, kun omat ongelmat eivät tunnu kuitenkaan niin suurilta, mutta ammattilaisen kanssa keskustelusta voi olla todella suuri apu. Riippuen tilanteesta tarvittaessa myös vammaisten puolisoille.
  • Lääkärin/muun terveydenhuollon asiahan se on puheeksi ottaa.
  • Toivoisin enemmän tietoa maksullisista seksipalveluista vammautuneille ihmisille. On vaikea löytää maksullisia palveluita, joilla olisi kokemusta vammaisista/vammautuneista henkilöistä. On vaikea löytää vammaisena seksikumppaneita ns.”vapailta markkinoilta”. Toivoisin myös enemmän seksuaalineuvontaa myös vammautuneiden henkilöiden puolisoille. Mikä on lääkkeiden vaikutus seksuaalisuuteen?
  • Asia pitäisi olla esillä rennosti ja luonnollisesti esimerkkejä käyttäen ja jopa videomateriaali voisi olla jossain tapauksissa hyvä asia!
  • Otettaisiin mahdollisimman laajalta kannalta asioita. esimerkiksi seksuaaliterapeutit jne voisivat käydä useammin. Saisi olla helpommin asiat selvitettävissä, esimerkiksi niin että voisi anonyymisti puhua asioista, varsinkin jos on arka asioiden suhteen.
  • Ottaa puheenaiheeksi muiden ihmisten, myös lääkäreiden suhtautuminen asiaan. Asia on yleensä arka ja häpeää tuottava, ja olisi tärkeää, että siitä pystyisi keskustella turvallisesti ympäristössä jossa saisi parasta mahdollista tukea ja apua.
  • Seksuaaliterapeutin ohjaus/neuvonta alkuun pyytämättä ennenko tulee Ongelmia. Silloin edes on tietoa, mistä voisi saada apua ko.asioihin Puolisot voivat vain lamautua olemassa oleviin tilanteisiin. Jos seksuaalisuus asiat olisivat reilassa, vaikuttavat voimavarana kaikkiin muihinkin elämän osa-alueisiin parisuhteissa tai sinkkuna.
  • Tärkeä asia josta vasta nyt puhutaan ääneen. Kiitos!

Lämmin kiitos kaikille vastaajille. Opas julkaistaan vuoden 2024 aikana ja olen mielelläni apuna kaikille sitä tarvitseville.

Henna Suikki, toimintaterapeutti YAMK, Erityistason seksuaaliterapeutti NACS, työnohjaajakoulutettava

p. 0503447864, henna@selkoseks.fi

Terapiapalveluista voit kysyä lisää jättämällä vaikka yhteydenottopyynnön TÄÄLTÄ.

Lue lisää myös Seksin ja nautinnon välineistä TÄÄLTÄ

TUTUSTU MYÖS TUTKIMUSARTIKKELIIN AIHEENA SELKÄYDINVAMMA JA SEKSUAALISUUS: Täältä

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *