Muistisairaus ja sen vaikutukset ihmisen seksuaalisuuteen

Muistisairaus ja sen vaikutukset seksuaalisuuteen on edelleen liian vähän puhuttu aihe ja usein terveydenhuollossa kaivataan lisää tietoa aiheesta sekä vinkkejä sen huomioimiseen. Seksuaalisuus on erottamaton osa ihmistä ja se kuuluu osaksi koko elämänkaarta, eikä ikääntyminen tai sairaudet poista ihmisen seksuaalisuutta. Muistisairaus usein myös ajatellaan koskettavan ikääntyneitä ja tietoa varsinkin nuorten ja työikäisten muistisairauksista on edelleen vähän. Seksuaalisuuden äärelle pysähtyminen on tärkeää iästä riippumatta.

Monet seksuaalisuuteen liittyvät asiat ilmenevät muistisairaalla samalla tavalla iästä ja sairaudesta riippumatta. Osalla seksuaalisuus säilyy tärkeänä osana elämää muistisairauden jälkeenkin. Muistisairaus ei myöskään estä kaikkea seksuaalisuuteen liittyvää päätöksentekokykyä ja itseilmaisua. Muistisairaiden ihmisten seksuaalisuus nähdään kuitenkin vielä usein negatiivisessa valossa. Ihmisen tulisi kuitenkin saada olla näkyvä ja tulla nähdyksi myös seksuaalisena olentona, vaikka hän olisi sairas eikä terveydenhuollon ammattilaisen tule koskaan sulkea silmiään jokaisen ihmisen oikeudesta omannäköiseen ja kunnioittavaan seksuaalisuuden kohtaamiseen ja ilmentämiseen.

Muistisairaus ja sen vaikutukset parisuhteessa (tai intiimissä suhteessa)

Rakkaus, läheisyys ja intiimiys koetaan usein olennaiseksi osaksi elämää ja parisuhdetta. Muistisairauden myötä seksuaalisen kanssakäymisen merkitys voi kuitenkin vähentyä. Muistisairauden myötä sanallinen kyky ilmaista tunteita yleensä hankaloituu ja ihminen voi pyrkiä ilmaisemaan tunteitaan käyttäytymisellään ja kehollisuus ja fyysinen läheisyys voivat olla keskeinen vuorovaikutuksen väline kognitiivisia vaikeuksia kokevilla.

Muistisairas ihminen ei osaa välttämättä huomioida terveen kumppanin tarpeita ja voi muuttua kumppanin näkökulmasta itsekkääksi. Konkreettisia muutoksia seksin toiminnallisessa toteuttamisessa voivat puolestaan olla kiihottumis- ja erektiovaikeudet sekä keskittymisen haasteet. Sairauden myötä parisuhteen muuttuminen hoivasuhteeksi voi aiheuttaa surua ja huolta niin sairastuneessa kuin hänen kumppanissaan ja käyttäytymisen muutokset voivat uuvuttaa kumppania.

Muistisairauden edetessä on myös mahdollista, että sukupuoli-identiteettiin liittyvät kysymykset voivat aktivoitua aivan uudella tavalla. Esim. aiemmassa elämässä salattu identiteetti voi tulla esille sairauden edetessä. Tämä voi hämmentää tai herättää tunteita lähi-ihmisissä.

Seksuaaliset käytösoireet

Muistisairauden myötä voi esiintyä häiritsevää seksuaalista käyttäytymistä kuten yliseksuaalisuutta, mustasukkaisuutta ja kyvyttömyyttä hillitä käyttäytymistä. Ympäristöä häiritsevästä käyttäytymisestä käytetään usein ilmaisua seksuaalinen käytösoire. Seksuaalisia käytösoireita esiintyy noin 20 prosentilla muistisairaista ja mustasukkaisuutta on todettu esiintyvän jopa 70 prosentilla muistisairaista ihmisistä.

Muistisairaus voi vaikeuttaa mahdollisuuksia ymmärtää omia tarpeita. Seksuaaliset tarpeet ja käytösoireet voivat siten tulla esiin tavoilla, jotka muista tuntuvat hankalilta, loukkaavilta ja pahimmillaan rikkovat toisten ihmisten rajoja. Tavallisimpia ympäristöä haastavia käyttäytymismalleja ovat seksuaalisväritteiset puheet ja ehdotukset, luvaton koskettelu tai itsetyydytys epäsopivissa tilanteissa. Seksuaalisen käyttäytymisen kohteena voi olla puoliso, omat lapset, naapurit, hoitohenkilökunta tai aivan vieraat ihmiset.

On myös mahdollista, että käyttäytymistä tulkitaan herkästi seksuaalisena, vaikka muistisairaan tarve ei olisikaan seksuaalinen. Esimerkiksi sukuelinten koskettelu voi olla myös merkki virtsaamisen tarpeesta tai epämukavasta vaatetuksesta. Haastavan käyttäytymisen taustalla voi olla myös kommunikaation, toiminnanohjauksen, stressinsietokyvyn sekä kognitiivisten taitojen vähentymisen kautta tulevat haasteet.

Seksuaalisuuden huomioiminen terveydenhuollossa

• Muistisairaan ihmisen ja mahdollisen kumppanin seksuaalisuutta tulisi tukea aina positiivisella tavalla. Selvitä, kuinka seksuaalisuus on aiemmin ihmisen elämässä ja suhteissa näyttäytynyt, ja minkälaista tukea hän seksuaalisuuteensa toivoo. Huomioi yksilölliset toiveet ja pyri mahdollistamaan ne turvallisuuden puitteissa.

• Muista huomioida yksilöllisen tuen tarve myös muistisairaan kumppanille. Kumppani tarvitsee usein vahvaa tukea parisuhdemuutosten myötä. Tue parisuhteen erotiikkaa ja seksuaalisuutta, jos pariskunta niin toivoo. Parisuhteessa olevien voi olla tarpeen muuttaa seksuaalisuuteen ja seksiin liittyviä toimintamalleja. Tarjoa tähän uudenlaiseen tilanteeseen keskusteluapua ja aikaa. Mahdollista parisuhteessa olevien fyysinen läheisyys konkreettisesti antamalla yksityisyyttä, myös pitkäaikaishoidossa.

• Seksuaalisuuden ymmärtämisen merkitys terveydenhuollossa korostuu varsinkin ympärivuorokautisessa hoidossa. Pitkäaikaishoidossa voi tulla vastaan tilanne, jossa muistisairas ihminen ihastuu, vaikka kotona on kumppani. Tue läheisiä, jotta he ymmärtävät kognitiivisten oireiden vaikutuksia käyttäytymiseen. Tavoitteena on, että kaikki ymmärtävät tilanteen myös muistisairaan ihmisen näkökulmasta. Ammattilaisten näkemykset esimerkiksi avioliiton ulkopuolisista suhteista eivät saa olla este tuelle.

• Huomioi kognitiivisten oireiden vaikutukset kommunikaatioon. Esim. käytöshäiriöissä kuvakommunikaatio voi avata mahdollisuuksia. Voi olla, että ohjauksen tueksi on tarpeen käyttää selkokieltä ja selkokuvitusta rajojen, suhteiden ja käyttäytymisen ohjauksen tilanteissa. Lue lisää kommunikoinnin mahdollistamisesta TÄÄLTÄ.

• Suhtaudu asianmukaisesti ja positiivisesti sateenkaareviin suhteisiin ja sukupuoli-identiteetin ilmaisuun.

• Tunnista muistisairaan seksuaalisuuteen liittyvä mahdollinen häpeä, epävarmuus ja epämukavuus. Käsittele omia uskomuksiasi ja ajatuksiasi ja pyri tietoisesti kehittymään teeman äärellä. Ammattilaisten kesken olisi tärkeää pohtia myös tiiminä seksuaalisuuden teemoja.

• Muistisairaan seksuaalisuuden ilmentämistä ei tule peittää ja pyrkiä sammuttamaan, vaan sen huomiointi ja yksilöllinen tukeminen tulisi olla osa hoitosuunnitelmaa ja laadukasta hoitotyötä.

Käytöshäiriöihin puuttuminen

Häiritsevään käyttäytymiseen tulee aina puuttua ja pyrkiä ratkaisemaan tilanteita niin, että sekä muistisairas että muut tilanteessa osallisina olevat ihmiset kokevat tilanteet turvallisiksi. Seksuaalisten toimintojen kieltäminen ja rajoittaminen voivat lisätä häiritsevää käyttäytymistä. Muistisairaalla ihmisellä tulisi olla mahdollisuus omien tarpeiden tyydyttämiseen, mutta ohjaaminen siihen yksin, omassa rauhassa tehtäväksi tulee olla selkeää.

Keskustele tulkintaeroista ja rajoista muun henkilökunnan kanssa. Käytöksen arviointiin vaikuttaa usein se, kuinka hyvin henkilökunta tuntee ihmisen ja tämän historian. Pyrkikää moniammatillisesti ja yhdessä muistisairaan ihmisen ja hänen läheistensä kanssa ymmärtämään, mistä tarpeista seksuaalisen käyttäytymisen tilanteissa on kyse. Taustalla voi olla kontaktin tai huomion saaminen tai läheisyyden ja hellyyden tarpeet, joita muistisairas ilmaisee olemassa olevilla kyvyillään.

Ratkaisuina voivat olla esim. fyysisten vaivojen hoito ja seksuaalisten tarpeiden tietoinen ja tavoitteellinen tukeminen osana hoitoa. Joskus korvaavien toimintojen etsiminen voi olla tärkeää, esimerkiksi seksuaalisuuden toteuttamisen mahdollistaminen välineiden avulla voi auttaa.

On tärkeää, että sovitaan yhteisistä toimintatavoista, kuten arvostavasta ohjaamisesta. Myös ammattilaisten turvallisuuden ja rajojen varmistaminen on tärkeää.

Vaadi työnohjausta haastaviin tilanteisiin.

Ammattilaisen omat tunteet ja käsitykset eivät saa ohjata ihmisen kanssa toimimista ja on huolehdittava, että muistisairas ihminen tulee aina kohdatuksi arvostavasti silloinkin, kun ympäristö kokee tilanteen haastavaksi. Pyri siis ratkaisemaan haastavat tilanteet ymmärryksen kautta tilanteen nostattamista vaikeista tunteista huolimatta.

Kirjoittajat: Henna Suikki, toimintaterapeutti YAMK, erityistason seksuaaliterapeutti ja Susanna Alhonkoski, sairaanhoitaja-kätilö AMK ja erityistason seksuaaliterapeutti.

Koulutamme aiheesta ympäri Suomen läsnä sekä etänä ja Amorin Oy tarjoaa myös seksuaalineuvontaa ja -terapiaa ympäri Suomen. Amorinin kautta löydät myös seksin ja nautinnon välineet. www.amorin.fi

Voit laittaa myös yhteydenottopyynnön minulle myös täältä: Yhteystiedot – SelkoSeks

Kirjallisuutta

Claes, F. & Enzlin, P. (2023). Dementia and Sexuality: A Story of Continued Renegotiation. The Gerontologist cite as: Gerontologist. 63 (2) 308–317. 

Eloniemi-Sulkava, U., Sillanpää-Nisula, H. & Sulkava, R. (2015). Muistisairaan seksuaalisuus. Teoksessa Muistisairaudet. Toim. Erkinjuntti T, Rinne J, Soinen H. Duodecim. 579–585. 

Grigorovich, A. et al. (2022.) Dementia and sexuality in long-term care: Incompatible bedfellows? Dementia. 21(4) 1077–1097. 

Järvinen, H. ym. (2023). Miten voidaan tukea ympärivuorokautisissa hoitopaikoissa asuvien ikääntyneiden ihmisten seksuaalisuutta? Hotus Näyttövinkit 4.9.2023. 

Merta, A. (2020). Ikääntyneen seksuaaliterveyden ja seksuaalisen hyvinvoinnin tukeminen. Teoksessa Brusila, P. ym. (toim.) Seksuaalilääketiede. Kustannus Oy Duodecim. 

Nilsson, M., Gershater, M. & Bengtsson, M. (2022). Registered Nurses’ experiences of caring for persons with dementia expressing their sexuality. Nursing Open. 9, 1723–1730. 

Palmio, J., Koskinen, E. 6 Kuusisto, H. (2021). Neurologisten sairauksien vaikutus seksuaalisuuteen. Krooninen sairaus ja seksuaalisuus katsaus. Duodecim. 137, 2168–74. 

Roelofs, T., Luijkx, K. & Embregts, P. (2021). Love, Intimacy and Sexuality in Residential Dementia Care: A Client Perspective. Clinical Gerontologist. 44 (3) 288–298 

Sales, M. & Menezes, T. 2017. The meaning of sexuality for the spouse caregiver of the elderly person with Alzheimer’s disease. Rev Rene. 18, (2) 204–211. 

Syme, M. et al. (2016). Content analysis of public opinion on sexual expression and dementia: Implications for nursing home policy development. Health Expectations. 20, (4) 705–713