Kehitysvammaisen ihmisen kohtaaminen terveydenhuollossa

Kehitysvammaisen ihmisen kohtaaminen terveydenhuollossa

Kehitysvammaiset ihmiset käyttävät perusterveydenhuollon palveluita siinä missä vammattomatkin. Kehitysvammaisen ihmisen hoitamiseen ja kohtaamiseen tulisi terveydenhuollossa olla enemmän tietoa ja ehkä eritoten aikaa. Aiemmin on ehkä ajateltu, että kehitysvammaiset ihmiset käyttävät erikoissairaanhoidon kautta palveluita (esim. kehitysvammapoliklinikat), mutta todellisuudessa heidän käyttämät palvelut suuntautuvat entistä enemmän perusterveydenhuoltoon. Näin ollen kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tietää joitain perusasioita.

Kehitysvammaisuus tarkoittaa vaikeutta ymmärtää, oppia uusia asioita ja soveltaa oppimaansa. Yleisin kehitysvamman syy on geneettinen oireyhtymä ja yleisin kehitysvammaisuutta aiheuttava kromosomihäiriö on Downin oireyhtymä. Kehitysvammaisuuteen voi liittyä autisminkirjoa, mutta autisminkirjon diagnoosi ei tarkoita kehitysvammaa. Muistathan aina ettei, kehitysvammaisuus ole sairaus.

Kaiken kohtaamisen ja hoidon pohjalla tulee olla muistisääntö ja ajatus ettei kehitysvammaisuus ole asioinnin este eikä estä päätöksentekoa. Kehitysvammaista ihmistä tulee tukea itsenäiseen elämään ja päätöksentekoon. Kehitysvammaiset ihmiset ovat keskenään heterogeenisempi ryhmä kuin vammaton valtaväestö, ja terveydenhuollossa korostuu yksilöllisyyden tunnistaminen. Yksilöllisyyden tunnistaminen ja sen huomioiminen haastaa toki terveydenhuollon ammattilaisia, koska ei ole ”mitään yksioikoista ohjetta” miten asia tai kohtaaminen tulisi hoitaa kehitysvammaisen ihmisen kanssa.

Eri kehitysvammoihin liittyy niille tyypillisiä terveyspulmia. Niiden tunnistaminen ja huomiointi on tärkeää henkilön hyvinvoinnin kannalta. Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää sekä hoidossa että kuntoutuksessa. Esimerkiksi kehitysvammaisen ihmisen mielenterveyden haasteita voi olla hankalaa tunnistaa ja ne jäävät usein kehitysvammadiagnoosin jalkoihin. Ne ovat kuitenkin aina tärkeää hoitaa asianmukaisesti.

Moni kehitysvammainen ihminen tarvitsee jonkinlaista apua ja tukea. Osa tarvitsee paljon hoivaa, toiset selviytyvät hyvinkin itsenäisesti. Kehitysvammadiagnoosi itsessään ei kerro juurikaan mitään ihmisen taidoista, vahvuuksista tai tuen tarpeesta. Ei voida olettaa yhtään mitään ihmisen elämästä pelkällä diagnoosilla. Kehitysvammaisten ihmisten kanssa toimiessa korostuu ihmisen tunteminen. Tärkeintä on myös löytää jokaiselle sopivat tukiratkaisut.

Kehitysvammaan voi liittyä myös puheentuottamisen tai -ymmärtämisen vaikeuksia. Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja (AAC-menetelmiä) tulisi käyttää osana vuorovaikutusta ja niistä tulisi aina olla perustieto terveydenhuollon ammattilaisilla. Niillä mahdollistetaan jokaisen oikeus kommunikoida omalla tasollaan mahdollisimman esteettömästi ja saada tietoa ymmärrettävässä muodossa. Lisätietoa Puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointimenetelmistä terveydenhuollossa voit lukea TÄÄLLÄ.

Kehitysvammaisille ihmisille kuuluvat seksuaalioikeudet kuten muillekin. Seksuaalisuuteen ja sen toteuttamiseen liittyvät asiat kuuluvat itsemääräämisen ja osallisuuden piiriin. Kehitysvammaisella ihmisillä on yhdenvertainen oikeus seksuaalikasvatukseen, tietoon seksistä ja seksuaalisuudesta sekä seksuaaliterveyttä edistävään hoitoon.

Muistathan nämä kohtaamisessasi:

 

• • Kohtaa aina ihminen, älä kehitysvammaa. Kohtele kehitysvammaista ihmistä kuin ketä tahansa asiakasta.

• • Muista, että kaikilla on omat vahvuutensa. Kunnioita jokaisen ihmisen yksilöllisyyttä ja selvitä yksilölliset tiedot ja taidot.

• • Muista varata tapaamiselle riittävästi aikaa.

• • Etsi tietoa kehitysvammasta.

• • Ota selvää asiakkaan kommunikointitavasta. Jos asiakkaalla on puhevamma, selvitä, onko hänellä käytettävissä puhevammaisten tulkki tai muita kommunikaation tukivälineitä (AAC-menetelmiä). Varaa vastaanotolle puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja kuten selkokuvia tai kommunikaatiotauluja. Jos et tiedä mistä näitä saa, kysy yksikkösi toimintaterapeutilta, puheterapeutilta tai kommunikaatio-ohjaajalta.

• • Pyydä tapaamiseen mukaan asiakkaalle tuttu ihminen.

• • Puhuttele aina asiakasta ja kerro asiat hänelle – älä avustajalle tai tulkille.

• • Puhuttele aikuista kehitysvammaista ihmistä iänmukaisesti. Kehitysvammainen ihminen ei ole ikuinen lapsi.

• • Konkretisoi asioita ja selitä tarkemmin. Kerro asiat asiakkaalle hänen tasollaan, jotta ne tulevat ymmärretyksi.

• • Reflektoi omaa toimintaasi.

SelkoSeks-materiaalipankki sisältää selkokuvia ja selkokielistä materiaalia seksuaalisuudesta: www.selkoseks.fi

Papunet-sivusto sisältää monenlaisia vinkkejä ja apuvälineitä kommunikoinnin tueksi: www.papunet.net

Verneri.net on verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta: www.verneri.net