Pitkittynyt kipu ja seksuaalisuus – ihmisten kokemuksia

Pitkittynyt kipu ja seksuaalisuus – nautinto osana elämää on opas, jonka tarkoituksena on välittää tietoa ja kokemuksia kaikille, joita aihe kiinnostaa. Sen tavoitteena on myös auttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia seksuaalisuuden puheeksi otossa ja huomioinnissa osana kuntoutus- ja hoitotyötä.

Oppaan sisällön suunnittelun tueksi toteutettiin verkkokysely keväällä 2021, jossa kartoitettiin sekä kipua kokevien ihmisten, heidän läheistensä sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ajatuksia ja kokemuksia aiheeseen liittyen. Kyselyn tarkoituksena oli ensisijaisesti saada selville, mitä tietoa ihmiset kaipaavat tulevaan oppaaseen ja mitä ajatuksia aihe herättää heissä.

Kyselyyn tuli vastauksia kahden viikon aikana yhteensä 98 kappaletta. Kysely oli avoin verkkokysely, jossa vastaukset tulivat anonyymeina eikä vastaajilta kerätty tunnistetietoja. Kyselyyn vastasi 5 läheistä/omaista, 64 pitkittynyttä kipua kokevaa ja 29 sosiaali- tai terveysalan ammattilaista. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista seksologian alan lisäkoulutusta oli 7 vastaajalla eli 24,14 prosentilla. Seitsemällä vastaajalla (10,94 %), joilla itsellään oli myös kipua, oli seksologian alan lisäkoulutusta.  

Kyselyn vastaukset

Kivun vaikutukset seksuaalisuuteen  

Kyselyssä kartoitettiin yhdellä kysymyksellä, millä tavoin pitkittynyt kipu oli seksuaalisuuteen vaikuttanut. 82,4 % vastaajista nimesi väsymyksen suurimmaksi seksuaalisuuteen vaikuttavaksi asiaksi. Vastaajat pystyivät valitsemaan useamman vaikuttavan asian ja tulokset olivat seuraavat: 

• Haluttomuus 77 %  
• Mielialan vaikutus seksuaalisuuteen 77 %
• Seksin toiminnallinen toteuttaminen (esim. asennot, erektiohäiriö, orgasmin vaikeus) 71,6 %
• Lääkkeiden vaikutus seksuaalisuuteen 67,5 %
• Seksin aikana lisääntyvät kivut 51,3 %
• Kosketuksen pelko tai epävarmuus 43,2 %  
• Kommunikaatiovaikeudet kumppanin kanssa 29,7 %

”Kosketusaistimuksen vääristyminen/tunnottomuus, äkkinäiset kipuräjähdykset ja sen vaikutus seksuaaliseen tilanteeseen, toive, että kumppani uskaltaisi koskea myös kipukohdasta”

”Lisääntynyt kipu seksin jälkeen”

”Yhdyntäkipu”

”Vaikeus edes löytää kumppania”

”Aistiyliherkkyydet”

Seksuaalisuudesta keskustelu

Vastaajista 36,5 % ei ollut puhunut kenenkään kanssa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Toisaalta 14,8 % vastaajista ei kokenut siihen tarvettakaan. Heistä, jotka olivat seksuaalisuudesta puhuneet, suurin osa oli keskustellut lääkärin (22,9 %) tai hoitajan (21,6 %) kanssa. Fysioterapeutin kanssa keskustelua oli käynyt 18,9 % vastaajista, kuten saman verran oli nimettynä seksuaalineuvoja- tai terapeutti. Toimintaterapeutin kanssa aiheesta oli keskustellut vain 6,8 % vastaajista. Vastaajista kolme nimesi myös psykologin ja kaksi vastaajaa kertoi keskustelleensa ystävien kanssa.

41,1 % tapauksissa keskustelu on vastaajien mukaan ollut lähtöisin asiakkaasta itsestään. Vastaajista vain 10,9 % kertoi, että keskustelu oli aloitettu ammattilaisen toimesta. 47,95 % tähän kysymykseen vastanneista ei ollut keskustellut kenenkään kanssa seksuaalisuudesta.

Vastaajat haluaisivat kuitenkin selkeästi eniten puhua aiheesta seksuaalineuvojan tai -terapeutin kanssa (69,3 %). Lääkärin kanssa halusi keskustella 28,6 % vastaajista, hoitajan 25,3 %, fysioterapeutin 25,3 % ja toimintaterapeutin 16 %. 20 % kertoi, ettei tarvetta keskustelulle ole. Kaksi vastaajaa mainitsivat ystävät ja kumppanin.

”Sellaisen, joka saisi kipua pois/lieventymään”

”Ihan kenen vaan, kuka osaisi auttaa”.

Kysymyksessä, kuinka tärkeäksi koet, että sosiaali- ja terveysalan ammattilainen ottaa puheeksi seksuaalisuuteen liittyvät asiat osana kuntoutusta tai hoitoa, kipua itse kokevien ja läheisten vastauksien keskiarvoksi tuli 4,4 (asteikolla 1= ei ollenkaan tärkeää, 5= hyvin tärkeää). Ammattilaisen rooli seksuaalisuuden puheeksi otossa on siis merkittävä.

Kysymyksessä, kuinka vaikeaa sinulle itsellesi on ottaa puheeksi seksuaalisuuteen liittyvät asiat osana kuntoutusta tai hoitoa, kipua itse kokevat ihmiset antoivat keskiarvoksi 2,6 (asteikolla 1= ei ollenkaan vaikeaa 5= hyvin vaikeaa). Ammattilaiset antoivat keskiarvoksi 2,2, joten keskustelun aloitus kuitenkin pitäisi olla suht helppoa sekä ammattilaisilla että asiakkailla. Kuitenkin prosenttiluvut puhumattomuuden ja keskustelun puutteesta ovat suht isot verrattuna siihen, kuinka helpoksi aihe tässä kerrotaan.

Tiedon tarve

68,7 % vastaajista koki kaipaavansa tietoa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. 16,7 % ei osannut sanoa ja 9,4 % vastaajista ei kokenut tarvitsevansa tietoa.

”En ehkä tietoa, vaan keskustelua mitä kuuluu ja sanoitusta seksuaalisuudesta, hoitotaholta nimenomaan seksuaalisuuden puheeksi oton pitäisi tapahtua.”

Jopa 69,6 % vastaajista nimesi toiveekseen saada lisää tietoa lääkkeiden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Seuraavaksi eniten tietoa kaivattiin mielialan vaikutuksista (55 %), väsymyksen vaikutuksista (50,5 %) ja seksin toiminnallisesta toteuttamisesta (49,4 %). Muihin vastausvaihtoehtoihin tarvetta nimettiin seuraavasti:

• Haluttomuus 46 %
• Seksin aikana lisääntyvät kivut 37 %
• Kommunikaatiovaikeudet kumppanin / kumppanien kanssa 29,2 %
• Seksin ja nautinnon apuvälineet 7,9 %

Vapaa sana

Kyselyssä kerättiin kommentteja myös vapaan sanan kohdalla. Vastauksia tuli runsaasti, joista tässä vain ote. Avoimien vastauksien tarkoituksena oli antaa ihmisten oman äänen kuulua ja vastauksia käytetään oppaan rikastuttamiseen. Valitettavasti yhtään vastausta ei tullut, missä olisi kerrottu nähdyksi tulemisen kokemus tai positiivinen hoitopolku. Olemme tästä huolissamme, ja toivomme osin, että tämä opas olisi muuttamassa asiaa. 

”Olisi erittäin toivottavaa, että eri alojen ammattilaiset saisivat koulutusta ja sitä kautta rohkeutta, seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvien asioiden käsittelyssä asiakas/potilastyössä. Pelkkä puheeksi otto tai kuuntelu ei aina riitä vaan myös konkreettisia neuvoja ja tietoja tarvitaan. Häpeän poistamisen ja aiheen normalisointi olisi tärkeää. Tuntuu epäoikeudenmukaiselta, ettei seksuaaliterveys/-terapiapalvelut ole välttämättä kaikkien ulottuvilla tasapuolisesti esim. palveluiden saatavuuden tai hinnan vuoksi.”

”Aihetta sivuten, että kipukokemusta itsestään vähätellään oikeastaan joka paikassa ja on saatu täysin lytätty olo asian kannalta. Siinä kohtaa ei synny oloa, että haluaisi avata varsinkaan seksuaalisuuteen liittyviä asioita.”

”Kipukroonikoille pitäisi aina järjestää muutama tapaaminen seksuaalineuvojalle – tai terapeutille rutiinisti. Siellä voisi käsitellä aihetta seksuaalisuus, koska kivut vaikuttavat siihen aina! Myös fysioterapeuteille pitäisi olla paremmat valmiudet ottaa seksuaalisuus puheeksi, tulevat kuitenkin asiakkaan iholle. Erittäin tärkeä aihe! Oma kokemukseni on, ettei terveydenhuollossa oteta seksuaalisuutta kenenkään toimesta puheeksi. Ne harvat kerrat, kun itse on yrittänyt ottaa asiaa esiin, keskustelua eikä vastaantuloa aiheesta ei ole syntynyt.”

”Vieläkin joissakin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa seksuaalisuuden puheeksi ottamisen kulttuuri voi olla vaikeaa. Monessa paikassa katsotaan, ettei seksuaalisuus kuulu juuri siihen työyksikköön. Se on kovin surullista. Löytyy paikkoja missä ajatellaan, ettei asiakkaiden kanssa puhuta seksuaalisuudesta, koska se ei kuulu työtehtäviin. Näitä on ollut mm. kotihoito, lastensuojelu, perhetyö, päihteiden käyttäjät. Toki ihmisistä löytyy poikkeuksia. Koen, että nimenomaan ammattilaisen täytyy olla se, joka ottaa puheeksi ja viestittää, että seksuaalisuudesta voi puhua, se kuuluu ihmisyyteen.

”Paljon saanut terveydenhuollosta vähättelyä. Kivut nimenomaan aktivoituneet yhdynnässä. Naistentautien lääkäri esimerkiksi kommentoi että ”ei voi tulla semmosia kipuja”.”

Loppusanat

Olemme kiitollisia jokaisesta vastauksesta, jonka saimme kyselyyn. Jokainen vastaus oli tärkeä.

Tämän pohjalta oli hienoa luoda opas aiheesta.  Aihe on laaja ja kipu on aina subjektiivinen kokemus.

Oppaan löydät meidän ilmaiseksi ladattavana versiona www.selkoseks.fi/ilmaismateriaalit

Tutustu myös seksin ja nautinnon välineisiin www.amorin.fi sekä sotealan ammattilaisille suunnattuun oppaaseen Opas seksin ja nautinnon välineistä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille sekä seksologeille PDF – SelkoSeks

Kirjoittaja: Henna Suikki, toimintaterapeutti YAMK, Erityistason seksuaaliterapeutti NACS.