Seksuaaliväkivalta

Seksuaaliväkivallalla tarkoitetaan seksuaalista tekoa ilman suostumusta joko niin, ettei toinen anna suostumustaan tai niin, henkilö pysty antamaan suostumustaan esimerkiksi ikänsä, päihtymyksensä tai psyykkisen tilansa vuoksi.​ Rikoslailliset pykälät voivat olla hankalia ymmärtää ja tällä hetkellä ne painottuvat arvioimaan fyysisen väkivallan uhkaa ja toteutumista. Kuitenkin myös teot, jotka eivät täytä rikoslain rangaistuskriteerejä, voivat olla seksuaaliväkivaltaa ja aiheuttaa syvää turvattomuutta ja traumatisoitumista. Suomessa on tulossa eduskunnan käsittelyyn Suostumus 2018 –kansalaisaloite, jossa tavoitteena on muuttaa rikoslakia niin, että raiskaus määriteltäisiin suostumuksen puutteen eikä käytetyn väkivallan tai sillä uhkaamisen kautta.

”Seksuaaliväkivalta tarkoittaa mitä tahansa seksuaalista tekoa, yritystä saada seksuaalisia tekoja, ei-toivottuja seksuaalisia kommentteja tai lähestymisiä, tai yrityk​​​siä kaupata, tai muulla tavoin suunnata ihmisen seksuaalisuutta, joka tapahtuu pakottamalla ilman suostumusta. Pakottaminen voi kattaa koko spektrin voimankäytön asteita. Fyysisen voiman lisäksi pakottaminen voi sisältää psykologista pelottelua, kiristystä tai muita uhkia – esimerkiksi fyysisen vahingoittamisen uhkaa, työstä irtisanomista tai haetun työn eväämistä. ” WHO

Seksuaalisuutta loukattaessa loukataan koko ihmisyyttä, ja siksi se on erityisen traumatisoivaa. Seksissä teot perustuvat vapaaehtoisuuteen ja tuottavat mielihyvää, sen sijaan väkivallassa teot ovat usein vallan- ja voimankäyttöä ja aiheuttavat pelkoa. Seksuaaliväkivaltaa tapahtuu hyvin monenlaisissa tilanteissa ja asetelmissa. Seksuaaliväkivaltaa voi olla esimerkiksi:

• raiskaus avioliiton tai sukulaisuussuhteen sisällä
• tuntemattoman tekemä raiskaus
• kieltäminen oikeudesta käyttää ehkäisyä tai suojautua seksitaudeilta
• pakkoabortti
• väkivaltaiset toimet naisten seksuaalista koskemattomuutta vastaan, mukaan lukien naisten sukupuolielinten silpominen ja pakolliset neitsyyden tarkastukset
• seksiin tai vartaloon liittyvä seksuaalinen vihjailu
• uhkailu, kiristäminen, johdattelu, viettely, lahjonta tai pakottaminen yhdyntään, suuseksiin tai suutelemiseen
• seksiin liittyvien asioiden katsomaan ja kuuntelemaan pakottaminen
• pakottaminen koskemaan itseään tai toista, väkisin koskettelu
• luvatta kuvaaminen seksuaalisiin tarkoituksiin ja seksuaalisten kuvien levittäminen (myös internetin kautta)
• seksuaalisten tekojen ostaminen tavaralla, päihteillä tai rahalla eli vastikkeellinen seksi
• seksuaalista väkivaltaa on myös, jos toinen osapuoli on esimerkiksi sammuneena tai muuten tiedottomassa tilassa ja toinen osapuoli suorittaa tälle jonkin seksuaalisen teon
• kaltoinkohtelua voi tapahtua kasvotusten, puhelimen tai internetin välityksellä. Digiaika monimuotoistanut väkivallan ja häirinnän mahdollisuuksia. Ks. Grooming, sexting, sextortion

Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset

Tutkimusten perusteella tiedetään, että haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä on elämässään enemmän väkivallalle altistavia riskitekijöitä ja näin ollen enemmän henkisen ja fyysisen väkivallan kokemuksia. Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan lapset ja nuoret, joilla oli fyysinen toimintarajoite, jotka olivat ulkomaalaistaustaisia, tai jotka olivat sijoitettuna kodin ulkopuolelle, kokivat merkittävästi muita lapsia ja nuoria useammin koulukiusaamista, seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua, seksuaaliväkivaltaa sekä vanhempien henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Tutkimukset osoittavat myös merkittäviä eroja väkivallan kokemuksissa heillä, joilla koettu sukupuoli on muu kuin virallinen sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen on muu kuin hetero. Tutkimustiedon mukaan mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä todennäköisemmin seksuaalirikoksen tekijä on lähipiiristä.

Erityisryhmissä seksuaaliväkivallan riskitekijöitä on enemmän. Niitä ovat muun muassa toimintarajoitteet, erityiset asumis- tai muut palvelujärjestelyt, puutteelliset palvelut, riippuvuus toisesta henkilöstä jokapäiväisissä toimissa, itsemääräämisoikeuden heikko toteutuminen, niukka toimeentulo ja kommunikaatiovälineiden puute. Mikäli henkilö kuuluu useampaan vähemmistöryhmään, esimerkiksi vammaisuus ja seksuaalivähemmistö, riskit kasvavat.

Toimintarajoitteiset ihmiset voivat joutua turvautumaan avustajiin hoitaakseen terveyttään ja kehoaan arjessa, altistuen samalla myös heihin kohdistuvalle väkivallalle ja hoidon laiminlyönnille. Heidän mahdollisuutensa puolustautua ja hakea apua ovat usein rajallisemmat kuin muilla. Kaltoinkohdeltu ihminen voi pelätä olosuhteidensa muuttumista, jos tuo kaltoinkohtelua julki. Pelko siitä, että häntä ei uskota, vaan esimerkiksi auktoriteettiasemassa olevaa hoitajaa uskotaan helpommin, voi aiheuttaa aiheesta vaikenemisen ja häpeän kokemuksen. Haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä on usein pidempi ja tiiviimpi riippuvuussuhde muihin ihmisiin.  Avustavien henkilöiden suuri lukumäärä sekä avustustoimenpiteiden vaatima fyysinen kontakti ja läheisyys lisäävät väkivallan ja hyväksikäytön riskiä. Hoitajien, hoivaajien ja avustajien sukupuoli voi olla myös useammin vastakkainen ja fyysiseen läheisyyteen joutuu useammin toisen sukupuolen kanssa, kuin vammattomien kohdalla. Ihminen ei siis pysty vaikuttamaan aina kuka avustaa. Väkivaltaa voidaan tehdä huolenpidon ”varjolla”, esimerkiksi käsittelemällä ja pesemällä intiimejä alueita kovakouraisesti.

Kehitysvammaisuus tarkoittaa usein myös alentunutta mahdollisuutta tunnistaa ja torjua seksuaaliväkivaltaa, ja heikompaa itsetuntoa ja opetettua tottelevuutta. Erityinen riski joutua seksuaalisen väkivallan kohteeksi on tytöillä ja naisilla, joilla on monia vammoja, psyykkisiä sairauksia tai vaikeuksia kommunikaatiossa. Mitä enemmän vamma tai vammat rajoittavat itsenäistä toimintakykyä, sitä vähemmän ihmisellä on omia mahdollisuuksia vaikuttaa väkivaltatilanteessa ja puolustautua. Koska useimmiten väkivallan tekijä on tuttu ja lähipiiristä, väkivalta on usein myös pitkäkestoista ja monimuotoista.

Seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisyssä ovat suuressa roolissa seksuaalikasvatus ja kehotunnekasvatus. SelkoSeks on erikoistunut erityisryhmien ja vammaisten ihmisten seksuaalioikeuksien edistämiseen sekä seksuaalikasvatukseen, jossa suuressa roolissa on myös ammattilaisten kouluttaminen ja tukeminen. 

Lue myös laajempi tutkimuksiin perustuva artikkeli aiheena kehitysvamma ja seksuaalisuus.

Kirjoittaja: Henna Suikki, toimintaterapeutti YAMK, Erityistason seksuaaliterapeutti NACS.

Tutustu myös www.amorin.fi