Krooninen kipu ja seksuaalisuus

Krooninen kipu ja seksuaalisuus -artikkeli on alunperin julkaistu Kipuviesti 1/21. Alkuperäisen julkaisun löydät TÄÄLTÄ. Artikkelin kirjoittajat ovat Henna Suikki ja Petri Karkkola. Lähdeluettelon löydät alkuperäisestä julkaisusta.

Krooninen kipu on laaja-alainen vaikutuksiltaan. Ihmisen hoito ja kuntoutus pohjautuu kokonaisvaltaiseen huomiointiin ja kohtaamiseen. Näin ollen myös ihmisen seksuaalisuuden tunnistaminen osana kokonaisvaltaisuutta tulisi olla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ammattitaitoa. Kroonisen kivun vaikutuksista seksuaalisuuteen löytyy tutkimuksellista aineistoa suhteellisen vähän, vaikka erilaiset kipuun liittyvät haasteet ja ongelmat ovat hyvin tyypillisiä kuntoutuksen ja terveydenhuollon eri kentillä. Kipu liittyy hyvin usein moniin eri sairauksiin ja vammoihin ja sen laaja-alaiset vaikutukset kaikkiin elämän osa-alueisiin on ilmeisiä.

Johdanto

Krooninen kipu on yleistä, ja sen vaikutukset hyvinvointiin ja toimintakykyyn ovat merkittävät. Pitkäkestoinen kipu vähentää terveitä elinvuosia (1), häiritsee työntekoa ja elämänlaatua (2,3), ja voi se vaikuttaa myös muun itsenäisen elämän edellytyksiin sekä sosiaalisiin suhteisiin (4). Kipujen syyt ja seuraukset vaihtelevat yksilöllisesti, mutta psykologiset vaikutukset saattavat olla läsnä liki kaikkien kipua kokevien ihmisten elämässä. Kipuun liittyy psyykkistä kärsimystä, etenkin kipuun kohdistuvaa ahdistus- tai somatisaatio-oireilua, mutta myös yleisessä masennus- ja ahdistuneisuusoireilussa sekä itsearvostuksessa on huomattavia eroja kipupotilaiden ja verrokkien välillä (5). On kuvattu, että krooninen kipu voi ikään kuin pysäyttää elämän ja muuttaa ihmisen suhdetta normaaliuden käsitteeseen sekä omaan identiteettiin (6).

Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä, ja sen merkitys ja toteuttamisen tavat muuttuvat ja mukautuvat elämänvaiheiden ja -tilanteiden myötä. Valitettavan usein seksuaalisuus käsitteellistetään kapeasti seksin toteuttamisena ja seksikin penetraatiokeskeisenä penis-emätin-yhdyntänä. Seksuaalisuuden piiriin kuitenkin kuuluu laajemmin muun muassa kehollisuutta, sukupuoleen liittyviä rooleja, monimuotoisuutta ja mahdollisuuksia sekä seksuaali-identiteettiä. Seksuaalisuus ei ole vain seksuaalista käyttäytymistä tai toimintaa, vaan myös vapautta itsemme tuntemiseen ja ilmaisuun, vuorovaikutukseen ja suhteisiin (7).  Seksuaalisuuden puheeksi ottoon ja huomioimiseen liittyy haasteita, joiden vuoksi seksuaalisuus on edelleen usein ohitettu puheenaihe. Kroonisen kivun laaja-alaisten vaikutusten vuoksi sen merkitys myös ihmisen seksuaalisuudelle on ilmeinen. Seksuaalisuuden huomiointi osana kokonaisvaltaista kohtaamista olisi tärkeä osa kroonista kipua sairastavien ihmisten kuntoutuksessa ja hoidossa.

Kroonisen kivun vaikutuksia seksuaalisuuteen

Kivun ja seksuaalisuuden tutkimukset käsittelevät usein lantion- ja genitaalialueiden kipuja ja niiden ilmiselviä vaikutuksia seksuaalisuuteen. Vaikka lantion alue voi olla tärkeä seksuaalisissa toiminnoissa, tarvitaan laajempaa tarkastelua. Sekä paikalliset että systeemiset tuki- ja liikuntaelimistön kivut ovat yhteydessä seksuaalisuuden haasteisiin (8) ja näistä on esimerkiksi raportoitu laajassa eurooppalaisessa tutkimuksessa, jossa 43 % kroonista kipua kärsivistä koki seksuaalisen toiminnan vaikeutuneen ja jopa 19 % kertoi olevansa kykenemättömiä seksuaaliseen toimintaan (4). Liki kolme neljäsosaa kroonisen kivun kanssa elävistä tanskalaisista kokee kipuun liittyviä seksuaalisia vaikeuksia (9). Kipukokemus liittyi myös huomattaviin vaikeuksiin seksuaalisuudessa keski-ikäisten ja vanhempien eurooppalaismiesten aineistossa (10).

Kivun ja siihen liittyvien toimintarajoitteiden emotionaaliset seuraukset voivat olla joskus vaikeampia käsitellä kuin itse fyysinen rajoite. Pitkäkestoisella kivulla ja psyykkisellä oirehdinnalla on yhteyksiä (5), mutta vaikutusten suunnat lienevät moninaiset. Psyykkiset tekijät voivat esimerkiksi vaikuttaa haluun ja kykyyn toteuttaa seksuaalisuuttaan. Yhteys voi olla myös käänteinen: epäonnistumiset seksuaalisuutensa toteuttamisessa esimerkiksi kivun vuoksi saattavat heikentää henkistä hyvinvointia. Ihmiset voivat kuvailla, kuinka kivulias keho tuntuu oudolta ja käyttökelvottomalta, ja tarpeellisten uusien toimintatapojen löytäminen ja niiden vaatima mielen joustavuus ja avoimuus voivat olla asiakkaille hyvin haastavia (6). Kroonista kipua onkin ryhdytty etenevästi käsittelemään motivationaalisessa kontekstissa, jossa kipu sitoo tarkkaavaisuutta ja häiritsee muita itsesäätelyprosesseja niin, että tavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu, joka puolestaan voi vaikuttaa paitsi psyykkisten oireiden syntyyn niin myös jatkumiseen (11). Tällaisesta elämän tärkeisiin tavoitteisiin liittyvästä näkökulmasta on helppo korostaa kivun merkitystä myös seksuaalisuudelle, jos otetaan vakavasti seksuaalisuuden merkitys niin minäkuvalle kuin sosiaalisille suhteille.

Konkreettisesti seksiin ja siihen liittyvään toimintaan kipu saattaa vaikuttaa esimerkiksi asennon löytämisen vaikeutena (8). Sopivan asennon löytämiseen toki vaikuttaa se, kuinka seksi ymmärretään: liittyyköä siihen muita ihmisiä ja esimerkiksi toive penetraatiosta. Kipu voi vaikeuttaa hyvän asennon löytämistä ja sen myötä rentoutumista ja nauttimista, ja näin ollen seksuaalinen tyytyväisyys saattaa jäädä vähäisemmäksi, vaikka muuten seksi toimintona onnistuisikin (12).

Kipulääkkeet tai erilaiset mielialalääkkeet, varsinkin antidepressantit, voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen monin tavoin ja aiheuttaa itsessään seksuaalisuuteen liittyviä toimintahäiriöitä (13). Koska ne kuitenkin voivat myös kohentaa mielialaa ja kivun helpottamisen kautta edesauttaa seksuaalihäiriöiden poistumista, lääkitysmuutosten kokeilu saattaa olla hyvinkin tarpeellista, mikäli seksuaalisuuden osa-alueilla on huomattavia haasteita (14). Varsinkin serotoniinijärjestelmään vaikuttavat mielialalääkkeet saattavat vaikuttaa seksuaalisuuteen esimerkiksi halun, kiihottumisen sekä orgasmin saamisen kautta (13). Opioidien käyttäjistä jopa kolmannes kertoo, miehet naisia useammin, seksuaaliterveyteen liittyvistä haittavaikutuksista (15). Lääkehoidon vaikutukset seksuaalisuuteen voivat olla hyvin monimuotoisia ja niiden arviointi on vaikeaa. Lääkehoitoon liittyvissä asioissa aina tulee olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin ja avata rohkeasti keskustelu myös seksuaalisuuteen liittyvistä haasteista suhteessa lääkkeisiin.

Kroonisesta kivusta kärsivä ihminen saattaa alkaa vältellä seksuaalista toimintaa kivun pahenemisen pelossa (16), mutta seksi saattaa kuitenkin joissakin tapauksissa toimia myös kivunlievittäjänä. Läheisyys ja ihokontakti nostavat kehon oksitosiinipitoisuuksia (17). Oksitosiinin potentiaali kivunlievittäjänä liittyy esimerkiksi kipuherkkyyden madaltumiseen mielialan kohenemisen sekä ahdistuneisuuden ja stressin vähenemisen kautta sekä siihen, että fyysisen kontaktin lisääminen voi tuottaa tuloksia akuutin ja kroonisen kivun hoidossa (18).

Krooninen kipu voi muuttaa ihmisen suhdetta omaan identiteettiin ja koettua roolia sukupuolisena olentona ja kumppanina. Ihminen on aina suhteessa toisiin ja muuttuneen identiteetin käsittely voi vaikuttaa ihmissuhteisiin sosiaalisessa elämässäkin. On tärkeää, että ihmisen lähiverkostoa ja perhettä opastetaan myös ja annetaan konkreettista tietoa kivun vaikutuksista elämään. Olettamuksia ja epäselvyyksiä kannattaa purkaa yhdessä asiakkaan ja lähipiirin kanssa, jotta ymmärrys lisääntyisi puolin sekä toisin (6). Vuorovaikutuksen kehittäminen läheisten ihmisten kanssa on suuressa roolissa ymmärryksen lisäämistä ja myös seksuaalisuudesta keskustelun mahdollistajana. Tärkein seksiniksi onkin yleensä kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen lisääminen ja mahdollistaminen.

Helposti ajatellaan, että elämä ilman kipua on “normaalia” ja kivun kanssa normaali elämä ei ole enää mahdollista, kun totutut toimintatavat eivät onnistu. Normaalin käsite kuitenkin on vaikea määritellä ja asiakkaita olisi hyvä ohjata huomaamaan normaaliuden laajaa käsitettä ja vaihtelua (6). Myös seksiin liittyvien normien ja rutiinien purkaminen ja uusien toimintatapojen kartoittaminen on tärkeää. Kuitenkin on mahdollista, että kun monet muut toiminnot voivat olla mahdottomia kroonisen sairauden vuoksi, seksi ja seksuaalisuus voivat tarjota mahdollisuuden tuntea itsensä “normaaliksi” (19).

Murra ennakkoluuloja tai olettamuksia

Seksuaalisuutta pidetään tärkeänä osana terveydenhuoltoa ja ihmisten hyvinvointia. Vaikka kuntoutustyöntekijöiden vastuuseen ajatellaan kuuluvan seksuaalisuuden nostaminen keskusteluun, mutta ohjeiden siirtyminen konkreettisesti työotteeseen tai käytäntöön on kuitenkin ollut haasteellista ja puutteellista (20-25). Laajassa krooniseen kipuun liittyvässä väestötutkimuksessa vain 10 % vastaajista oli puhunut seksuaalisuuteen liittyvistä ongelmista terveydenhuollon ammattilaisen kanssa (9).

Koemme ammattilaisina helposti, että asiakas nostaa tärkeiksi kokemansa teemat puheeksi vastaanotolla. Kuitenkin on ennen kaikkea huomattavaa, että hekin, ketkä eivät aloita keskustelua itse, raportoi seksuaaliterveyden ongelmia suoraan tai koe siinä juuri sillä hetkellä haasteita, voivat kuitenkin haluta tietoa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ja kivun mahdollisista vaikutuksista seksuaalisuuteen (14). Tasapuolisuudenkin vuoksi vastuu keskustelunaloituksessa on ammattilaisella.

Meissä itsessämme eläviä tarinoita ja ajatuksia olisi jokaisen ammattilaisen hyvä pysähtyä tarkastelemaan. Meidän omat tarinamme orientoivat meitä huomaamaan tiettyjä teemoja terapiasuhteessa ja vuorovaikutuksessa ja ohitamme jopa tietämättämme toisia teemoja. Asiakas saattaa sivulauseessa tuoda keskusteluun seksuaalisuuteen liittyvän teeman, ikään kuin tunnustellen aiheen sopivuutta, ja meidän ammattilaisten vastuulla on huomata näitä pieniä keskustelun avauksia ja kysymyksiä. Meidän ennakkoluulomme ja pelkomme näkyvät helposti asiakkaalle tiedostamattoman kehonkielen kautta ja silloin suljemme oven tältä keskustelulta. Asiakkaan kohtaamista ei myöskään tapahdu, jos oletamme asioita valmiiksi.

On myös pohdittavaa, kuinka sensitiivistä tai mahdollisuuksia avaavaa seksuaalisuuteen liittyvien asioiden esille otto on termillä ”sukupuolielämä”. Seksuaalisuus tai seksi eivät liity pelkästään sukupuoleen, eikä sukupuolisuutta tarvitse määritellä näistä asioista puhuttaessa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tunnistaminen, tunnustaminen ja huomioon ottaminen asiakasryhmänä on puutteellista. Oletuksia tapahtuu helposti stereotyyppisesti ja teemme niitä jopa huomaamatta puheessamme. Miten oletamme sukupuolten välisiä eroja kivun kokemuksessa tai avun hakemisessa (26)? Oletammeko jotain asiakkaan seksuaalisesta suuntautumisesta tai ihmissuhteista? Tarkoittaako seksi emätin-penis-yhdyntää heteroliitossa, vai voiko seksi olla ilmiönä jotain muutakin?

Seksiin liittyvien olettamuksia kannattaa tarkastella. Seksi kattokäsitteenä voi tarkoittaa ihmisille hyvinkin erilaisia asioita. On tärkeää tarkentaa asiakkaan kanssa, että mitä seksi hänelle nimenomaan merkitsee ja minkälaisessa toiminnassa hänellä on siinä mahdollisesti haasteita liittyen kipukokemukseen. Kuten yllä todettu, seksin monimuotoisuuden ja ”normaalin” käsitteen purkaminen voi olla hyvinkin tarpeen, jotta seksuaalisuuden toimintoihin voisi löytää uusia tapoja ja mahdollisuuksia, kuten muihinkin arjen toimintoihin.

Hallinnan tunteen mahdollisuuksia

Ihminen voi löytää krooniseen kipuun liittyvien hallitsemattomuuden ja kontrolloimattomuuden kokemuksiin erilaista valtaistumisen ja voimaantumisen tunnetta esimerkiksi BDSM-maailmasta. Kun kipua tuotetaan tietoisesti, sitä säädellään, sitä kontrolloidaan ja hallitaan, ihminen voi tutkailla suhdettaan kipuun ja sen kokemukseen eri tavalla turvallisessa tilassa. BDSM voi tuoda mahdollisuuksia tutkia kehoa ja siihen liittyviä tuntemuksia eri näkökulmista, mikä voi helpottaa kroonisen kivun kanssa elämistä (27). BDSM-hetkissä kipu on toivottu ja hyväksytty elementti, kun taas kroonista kipua sairastavat kokevat usein kivun negatiiviseksi ja vammauttavaksi, jota täytyy piilotella. Kinkyn tuomat erilaiset kokemukset kivun hyväksymisestä ja sen tuomasta nautinnosta voivat antaa erilaisia työkaluja kivun kokemuksen tutkimiseen (28). Kun tiedostamme ammattilaisina esimerkiksi tällaisten seksuaalisuuden monimuotoisuuteen liittyvien psykologisten aspektien olemassaolon, pystymme ehkä katsomaan myös seksuaalisuuden ilmentymistä elämässä eri tavoin.

Monimuotoisuuden ja ajatusten laajentamisen yhteydessä on hyvä tarkastella myös seksin apuvälineisiin liittyvät kysymyksiä. Usein kuntoutuksen ammattilaiset ohjaavat erilaisten apuvälineiden käyttöön, mutta edelleen valitettavan vähän on asiallista ja neutraalia tietoa saatavilla seksin ja nautinnon apuvälineistä. Esimerkiksi erilaiset moottoroidut tuolit tai dildot, seksikeinut ja seksituolit voivat olla suuressakin roolissa seksin onnistumisen ja helpottumisen kannalta erilaisten kipujen ja sairauksien yhteydessä. Näihin tuotteisiin liittyy helposti omassa mielessämme ennakkoasenteita, joita on jälleen hyvä murtaa ja tarkastella tarjottavaa välineistöä eri tavoin.

Lopuksi

Seksuaalisuus on herkkä aihe, mutta se elää kaikissa meissä. Seksuaalisuus on syvimmillään sitä, mitä olemme, mitä tunnemme, miten olemme suhteessa itseemme sekä muuhun maailmaan. Seksuaalisuuden laajemman merkityksen ymmärtäminen ja pohtiminen tuo meille myös terveydenhuollon ammattilaisina haasteita ja lisämerkitystä, kun pyrimme kohtaamaan asiakasta ja hänen elämäänsä kokonaisvaltaisesti ja merkityksellisesti.

Olemme terveydenhuollon ammattilaisina usein erityislaatuisessa asemassa asiakkaan elämässä – työskentelemme asiakkaidemme kanssa hyvin henkilökohtaisten asioiden äärellä ja asiakassuhteemme voivat olla hyvinkin pitkiä varsinkin kuntoutuksen kentällä.  Pelkäämme turhaan, että seksuaalisuudesta keskustelu vie aikaa joltain muulta tai että on tärkeämpiäkin asioita kuin seksi. Seksuaalisuuteen liittyen haasteiden ja murheiden käsittely osana hoitoa voi parantaa meidän vuorovaikutussuhdettamme asiakkaan kanssa huomattavasti ja johtaa muissakin kuntoutukseen liittyvissä tavoitteissa parempiin tuloksiin (10).

Ole herkästi yhteydessä, mikäli Sinulle heräsi mitä tahansa asiaan liittyvää kommenttia tai kysymystä. Voit laittaa helposti yhteydenottolomakkeen kautta viestiä: SelkoSeks yhteystiedot – SelkoSeks

Kirjoittajat:

Henna Suikki, toimintaterapeutti YAMK, erityistason seksuaaliterapeutti NACS

Petri Karkkola, PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, yliopistonlehtori